Siirry sisältöön
Blogi 19.08.2019

Tekoälyosaamisen kehityksessä tehtiin jotain oikein

Vuoden 2017 alussa Business Finland (silloinen Tekes) oli strategisten valintojen edessä: mikä olisi Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta vaikuttavin tapa kasvattaa tekoälyosaamista?
Lisätietoja
Outi Keski-Äijö

Kirjoittaja on AI Business -ohjelman päällikkö Business Finlandissa. Ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman parhaaksi paikaksi kehittää ja hyödyntää tekoälyä ja alustataloutta liiketoiminnassa.

Twitter:
@keskiaijo

Siinä vaiheessa maassamme oli vasta muutamia startupeja, joiden liiketoiminnan perustana toimivat viimeisimmän tekoälyboomin synnyttäneet syvät neuroverkot ja niihin liittyvä osaaminen. Suuriin yrityksiin oli jo perustettu data scientist -tiimejä ja johtoryhmissä mietittiin, kuinka päästä viimeisimmän tekoälyaallon mukaan. Kuumin hype aiheen ympärillä odotti kuitenkin vielä tuloaan.

Koulutettuja alan osaajia oli vähän ja heitä valmistuisi tulevina vuosinakin rajallinen määrä. Siksi syvään teknologiseen osaamiseen perustuvien startup-yritysten määrää olisi vaikea nopeasti lisätä – ainakaan koulutuksen kautta. Sen sijaan jatkuvasti kehittyvät ja pääosin ilmaiset, avoimesti hyödynnettävät työkalut (AI Frameworks), tehostaisivat uusien mallien luomista ja toisivat syvien neuroverkkojen hyödyntämisen mahdollisuudet laajemmankin yritysjoukon ulottuville. Samaan aikaan myös syväoppimisessa tarvittavan datan määrä ja laatu kasvoivat. Siihen vaikutti osaltaan suomalaisten SaaS-yritysten määrän lisääntyminen ja kasvu sekä se, että yritykset tulivat koko ajan tietoisemmiksi datan arvosta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Kohti nopeita kokeiluja

Tulimme siihen johtopäätökseen, että yksi nopeimmista keinoista edistää kehitystä olisi rohkaista etenkin startup- ja pk-yrityksiä kokeilemaan uusia tekoälyteknologioita ja -työkaluja. Tavoitteena oli tutkia nopealla aikataululla, voitaisiinko näillä uusilla koneoppimisteknologioilla luoda uutta arvoa yrityksen liiketoimintaan. Kohderyhmänä olivat kaikki kansainvälisille markkinoille pyrkivät yritykset, joilla oli jo markkinoilla vähintään ensimmäinen versio tuotteesta tai palvelusta.

Keväällä 2017 avasimme ensimmäisen hakumme tekoälyosaamisen kehittämiseen liittyen. Tavoitteena oli kannustaa yrityksiä tekoälyyn pohjautuvaan innovaatiotoimintaan rahoituksella, sparraamalla sekä asiantuntijoiden ja kumppaneiden avulla. Projektien päätavoitteena oli uusien tekoälyteknologioiden ja datan avulla joko kasvattaa olemassa olevan tuotteen tai palvelun arvoa asiakkaalle tai testata mahdollisuutta luoda uusia tuote- tai palvelukonsepteja.

Oma, ehkä hieman varovainenkin tavoitteemme oli se, että hakijayrityksiä olisi vähintään 20, jolloin tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnille saataisiin riittävää pohjaa. Hakuajan päättyessä meille oli jätetty 42 hakemusta, joista vuoden 2017 loppusyksyyn mennessä pystyttiin rahoittamaan 34 projektia. Määrällisesti tulos olikin varsin lupaava.

Lähes neljäsosa projekteista kohdistui terveyspuolelle, jossa Suomessa oli jo valmiiksi paljon dataa olemassa. Noin puolet kaikista muodostivat erilaiset SaaS-palvelut, joissa dataa oli tyypillisesti jo kerätty muutaman vuoden ajan. Nyt datan avulla pystyttiin jalostamaan uutta arvoa asiakkaille. Valmistavaan teollisuuteen, Suomen kansantaloudelle erittäin tärkeään toimialaan, liittyviä projekteja ei kuitenkaan löytynyt paria kolmea enempää. Määrällisesti joukkoa hallitsivat erilaiset konenäkö- ja kuvantunnistusratkaisut. Löytyi joukosta silti myös esimerkiksi kielenoppimiseen liittyvä ääntämisvirheiden tunnistusdemo sekä erilaisia kysyntäennusteita luovia ratkaisuja.

Lupaavia tuloksia

Tämän vuoden toukokuussa kaikki haun projektit oli saatu päätökseen ja raportoitu. Teknisesti projekteista yli 80 prosenttia saavutti asetetut tavoitteet eli suomeksi onnistui. Mukana olleista yrityksistä yli 50 prosenttia on jo hakenut Business Finlandilta rahoitusta tuotekehityksen loppuun viemiseen ja kaupallistamiseen. Noin neljännes on jatkanut tuotekehitystä omalla rahoituksella. Osa jatkokehitetyistä tuotteista ja palveluista on saatu jo kaupallistettuakin. Suurin syy projektien epäonnistumiseen oli datan heikko laatu ja kattavuus. Tämäkään ei useimmiten tarkoita koko työn hukkaan menemistä. On vaan otettava aikalisä, jatkettava datan keräämistä ja hiottava datankeruun prosesseja.

Ohjelmatiimistämme tuntuu, että valitsemamme strategia ja lähestymistapa olivat oikeita. Olemme tähän mennessä rahoittaneet kaikkiaan yli 70 vastaavaa tekoälyosaamisen kasvattamiseen ja nopeaan hyödyntämiseen tähtäävää kehityshanketta. Rahoitusta niihin on käytetty yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. AI Business -ohjelman myöntämä kokonaisrahoitus on jo yli 76 miljoonaa euroa.

Pk-yritykset ovat rohkaistuneet osallistumaan ahkerasti myös Business Finlandin rahoittamiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisiin konsortioihin. Lisäksi olemme jakaneet yrityksissä syntynyttä uutta osaamista vertaisoppimisen keinoin kuukausittain järjestetyissä AI Breakfast -tilaisuuksissa, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti AI Business -ohjelman kautta rahoitetuille yrityksille

Kiinnostaako rahoitus? Ota yhteyttä

Suomessa yritysten tekoälyosaamisen laajuus ja hyödyntämisvalmiudet näyttäisivät olevan selvästi paremmalla tasolla kuin useimmissa Euroopan maissa. Hyvien tulostemme rohkaisemana myös valtiollinen innovaatiorahoittaja Vinnova kopioi mallimme Ruotsiin. Ehkä Saksassakin oltaisiin tekoälydemojen ja nopeiden kokeilujen tarpeessa. Siellä osaaminen on tekoälyselvityksen mukaan siirtynyt heikosti yliopistoista ja tutkimuslaitoksista yrityksiin.

Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja tekoälyhankkeiden käynnistämiseen on saatavilla Business Finlandilta jatkuvasti. Jos olet kiinnostunut keskustelemaan asiasta, ota yhteyttä AI Business -ohjelman tiimin edustajiin. Pidetään yhdessä huoli siitä, että etumatkamme muihin säilyy!