Euroopan digitaalinen tulevaisuus, onko sitä?

Eurooppa yrittää nyt toistaa tempun, jossa se onnistui GDPR:n eli EU:n tietosuoja-asetuksen laatimisessa ja lanseerauksessa globaaliksi standardiksi. Millaisen rakennelman päälle Euroopan digitaalinen tulevaisuus perustuu?

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2020 Euroopan datastrategian. Strategialla halutaan luoda EU:sta roolimalli siinä, miten data antaa yhteiskunnalle valmiudet parempaan päätöksentekoon niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Ja miten sillä luodaan eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja yrityksille uutta kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Strategialla halutaan löytää myös tasapaino tiedon liikkuvuuden ja tiukkojen yksityisyyden suojaa, tietoturvaa ja turvallisuutta koskevien vaatimusten ja eettisten normien välillä.

Suitset disinformaatiolle

Aina GDPR:n lanseeraukseen saakka Eurooppa on ollut säännöistä vapaata metsästysmaata muualta tuleville toimijoille ja uudella sääntelyllä halutaan luoda toimintaehdot ja edellytykset digitaalisen maailman niille alueille, joilta ne vielä toistaiseksi ovat puuttuneet. Valeuutiset, vihapuhe, rokotevastaisuuden lietsominen ja muunlainen hybridivaikuttaminen sosiaalisen median alustoilla ovat saaneet satoja vuosia vanhoja demokratioita natisemaan liitoksissaan pelottavalla tavalla ja näille ilmiöille halutaan nyt asettaa rajat, joita myös valvotaan. Ja sanktioidaan rajusti.

Suomalaisilla yrityksillä hyvä sauma teollisen datan hyödyntämisessä

Uusia liiketoimia ja kilpailukykyä luovana tavoitteena on luoda komissaari Margarethe Vestagerin luotsaamana yhteinen eurooppalainen data-avaruus – todelliset datan sisämarkkinat, jotka ovat avoinna kaikkialta maailmasta tulevalle datalle. Datalle, jossa niin henkilötiedot kuin muut suojattavat tiedot, kuten liiketoiminnan kannalta arkaluonteiset tiedot, ovat turvattuja. Samalla tuotetaan vaivaton pääsy lähes rajattomaan määrään laadukasta teollista dataa, mikä tukee kasvua ja luo arvoa minimoiden samalla ihmisen hiili- ja ympäristöjalanjäljen. Erityisesti näillä osa-alueilla suomalaisilla ja eurooppalaisilla yrityksillä on suuria mahdollisuuksia, koska lähinnä USA:sta ja Kiinasta tulevat alustajätit ovat keskittyneet ensisijaisesti kuluttajamarkkinoihin.

Wolteja ympäri Eurooppaa

Syntyvillä uusilla uljailla eurooppalaisilla datamarkkinoilla kaikkien digitaalisten palvelujen käyttäjien perusoikeuksia suojellaan. Niin että ihmiset uskaltavat käyttää palveluja ja ovat halutessaan etukäteen tietoisia siitä mihin ja millä ehdoilla mitäkin tietoja käytetään. Samalla luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset innovaatioiden, kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä Euroopan sisämarkkinoille että maailmanlaajuisesti. Erityisesti pienten, alle 250 henkilöä työllistävien yritysten markkinamahdollisuuksia parannetaan tarjoamalla niille digijättejä väljemmät ehdot toimia.

Muu Eurooppa on erityisesti Suomelle ja Ruotsille kateellinen siitä, miten olemme onnistuneet luomaan suurimmat uuden talouden yksisarviset menestystarinat kuten SuperCell, Wolt, Spotify ja Candy Crushin luoneen Kingin.

Muu Eurooppa on erityisesti Suomelle ja Ruotsille kateellinen siitä, miten olemme onnistuneet luomaan suurimmat uuden talouden yksisarviset menestystarinat kuten SuperCell, Wolt, Spotify ja Candy Crushin luoneen Kingin. Näitä Woltteja halutaan lisää ympäri Eurooppaa ja nähtäväksi jää, riittävätkö nyt valmisteilla olevat lait viemään Euroopan digitalouden kärkeen. 

Miten käy mikkeliläisen verkkokaupan?

Datainfrat ja -teknologiat ovat Euroopalle myös pullonkaula. Ongelmaa on sekä tarjonta- että kysyntäpuolella. Olemme tottuneet vuosikymmenet ostamaan nämä asiat pääasiassa Yhdysvalloista ja sen seurauksena Eurooppa on riippuvainen ulkoisista palveluntarjoajista. Pilvipalveluihin liittyen paljon odotuksia kohdistuu Gaia-X:ään, jota sitäkin paineistetaan sisä- ja ulkopuolelta. Kiinalaiset ja amerikkalaiset toimijat ovat jo soluttautuneet sisälle alun pitäen eurooppalaiseksi aiottuun hankkeeseen. Tarkoitusperiä voi arvailla.

Euroopan selätettäväksi riittää siis haasteita: Datan saatavuus ja sen jakaminen esimerkiksi yksityisen sektorin ja valtion välillä vaatii paljon uusia käytäntöjä. Jäsenvaltioiden hajanaisuus ja eriävät valmiustasot datankäytön kanssa eivät varsinaisesti edistä yhtenäisen datankäytön ja uuden alustatalouden syntymistä tarvittavalla nopeudella. Markkinavoimien epätasapaino, jossa muutamalla isolla tekijällä on valtava markkinaosuus, laittaa uudet tulijat jo lähtötilanteessa usein mahdottoman eteen. Miten mikkeliläinen verkkokauppa voisi kilpailla vaikkapa Amazonin kanssa; yrityksen, jolla on halutessaan resurssit perustaa siirtokunta Marsiin?

Haluatko lisää ennakkotietoja suomalaisyrityksiin vaikuttavista EU:n suunnitelmista?
Lue Pekka Sivosen blogi Green Dealistä ja Fit for 55 -säädösehdotuspaketista