Koronakriisistä menestykseen – kilpailukykyä rakennetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä
Pitkään erilaisissa vaativissa tehtävissä työskennellyt eläkkeelle siirtyvä johtaja Eero Silvennoinen pohtii, miten pitkän tähtäimen yhteistyöllä voi rakentaa kilpailukykyä ja kansainvälistä menestystä
Koronakriisi on pakottanut yritykset muutoksiin ja nopeisiin toimiin, kehittämisen aikajänne on lyhentynyt ja intressit ovat paljolti fokusoituneet kotimaahan. Viime vuonna esimerkiksi kanavoitiin lähes miljardi euroa Business Finlandin kautta pk-yritysten häiriörahoitukseen. Vaikka näissä toimissa ja hankkeissa on joitain kansainvälisiä ulottuvuuksia, globaalin kilpailukyvyn rakentamiseen tarvitaan kuitenkin lisäksi erittäin paljon jotain muuta.
Hyvä esimerkki pitkän aikavälin positiivisesta kehityksestä on terveysteknologian ja tutkivan lääkealan menestys. Äskettäin julkaistun ETLA:n selvityksen mukaan Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä hienoisesti laski. Menestyksen taustalla sekä kansallisella että kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut tärkeä rooli. Tästä yritysten kannattaa ammentaa oppeja myös jatkoon.
Kansainväliset osaajat ja yhteistyönä toteutettavat projektit vauhdittavat kasvua
Suomeen tarvitaan lisää uutta osaamista. Kaivattujen tänne muuttavien kansainvälisten osaajien ohella sekä yritysten asiantuntijoiden että tutkijoiden osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on välttämätöntä, sillä Suomen osuus uuden osaamisen luomisessa on varsin vähäinen.
Mahdollisuuksia on paljon. Euroopassa on juuri alkanut uusi puiteohjelma Horisontti Eurooppa, joka tukee tutkimusta ja innovointia kaikkiaan 95 miljardilla eurolla vuosien 2021-2027 aikana. Myös muita ohjelmia on tarjolla, kuten esimerkiksi EUREKA ja ESA. Eikä kannata keskittyä yhteistyössä pelkästään Eurooppaan, sillä valtaosa osaamisesta syntyy muualla kuin Euroopassa.
Kestävää taloudellista kilpailukykyä, kansainvälistä kasvua ja vientiä voidaan luoda vain pitkäjänteisillä kehittämispanostuksilla. Tarvitaan lisää elinkeinoelämän ja julkisen tutkimuksen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa on tärkeää
Uuden osaamisen luomista voidaan arvioida karkeasti esim. patenttitilastojen mukaan. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna (WIPO IP Facts and Figures 2020). Suomi on maailman vertailussa seitsemäntenä ja hyvin samoissa luvuissa Ruotsin ja Tanskan kanssa. Kärjessä oleviin Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Japaniin on kuitenkin selvä ero. Maailman kansainvälisten patenttien hakemusten absoluuttimäärissä Suomen osuus on selvästi alle prosentti. Viime vuosien merkittävä muutos patenttitilastoissa on, että Kiina on ohittanut toisena olevan USA:n. Vuonna 2019 kärjessä olevat Kiina, USA, Japani ja Korea jättivät yhteensä yli 70% kansainvälisistä patenttihakemuksista. Tästä syystä yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa on erityisen tärkeää.
Ekosysteemit parantavat yritysten mahdollisuuksia innovoida ja kasvaa
Yritysten ja tutkimusryhmien (VTT ja yliopistot) yhteistyö on ollut vuosia sitten vahvuus. Nyt sekä TKI-panostuksia että elinkeinoelämän ja julkisen tutkimuksen yhteistyötä tarvitaan lisää. Sekä Suomessa että Euroopassa kohdistuu suuria odotuksia ekosysteemeihin ja missiolähtöiseen toimintaan uusina tavoitteellisen pitkäjänteisen yhteistyön muotoina.
Näissä ja muissa menestyksen ja osaamisen rakentamisen mahdollisuuksissa ja haasteissa Business Finland tarjoaa avuksi rahoitustaan ja palvelujaan yhteistyössä Team Finland verkoston kanssa.