Kuka pelkää ulkomaista omistajaa?
Ulkomainen omistaja, onhan se pelottava. Vai onko? Yritysten ulkomaalaisomistuksella on hyvin negatiivinen leima Suomessa. Aivan turhaan. Maailmalla käy verinen taistelu kansainvälisistä investoinneista. Meidän pitäisi olla näillä tantereilla taistelemassa vahvoin joukoin. Sen sijaan me käperrymme omiin poteroihimme.
Meillä otsikot huutavat, miten Suomi myydään maailmalle, jos yrityksiä siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Suomessa olevien ulkomaisten yritysten määrä on alle yksi prosentti kaikista suomalaisista yrityksistä, emme siis vielä ole kovin suuressa vaarassa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuoteen 2030 mennessä kymmenen prosenttia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen. Meidän suomalaisten pitää olla tästä huolissaan. Kuten tiedämme, talouskasvumme on liian hidasta. Ulkomaisilla investoinneilla voimme parantaa tilannetta. Vuonna 2019 ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Suomessa oli 31 % bruttokansantuotteesta. Muissa pohjoismaissa tuo suhde on paljon korkeampi: Norjassa ja Tanskassa se on n. 40 % ja Ruotsissa 71 %.
Suomen talous kasvaa muita Pohjoismaita puolet hitaammin. Panostamalla ulkomaisten investointien edistämiseen voimme parantaa tilannettamme.
Suomen suurimpien yhteisöveronmaksajien joukossa on useampi ulkomaalaisyritys. Vuonna 2019 yhteisöveroja maksoi, enemmän kuin mikään suomalainenkaan yritys, saksalainen Bayer; 131 miljoonaa euroa, kiinalaisomistuksessa oleva Supercell; lähes 94 miljoonaa euroa ja sveitsiläinen ABB yli 66 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi esim. metsäjäteistämme eniten yhteisöveroa maksoi UPM; vain 40 miljoonaa euroa, Kone Oyj maksoi vähän yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä ulkomaalaisomisteiset yritykset, joita siis on se alle prosentti kaikista yrityksistä, maksoivat 24 % Suomen yhteisöveroista eli yli 1,4 miljardia euroa.
Hyvää tulee myös näissä yrityksissä työskenteleville. Korkean osaamistason työntekijät ansaitsevat keskimäärin 30 % korkeampaa vuosipalkkaa ulkomaisomisteisissa monikansallisissa yrityksissä verrattuna kotimaisiin yrityksiin. Esimerkiksi Suomen it-alan parhaat palkanmaksajat ovat kansainvälisten yritysten Suomessa olevia tytäryhtiöitä. Kolmenkymmenen parhaan palkanmaksajan kärkijoukkoon mahtuu ainoastaan seitsemän suomalaisyritystä.
Ulkomaalaisomistuksessa on vain 1 % Suomen yrityksistä, mutta ne maksavat neljänneksen kaikista Suomen yhteisöveroista.
Nämä yritykset panostavat myös kilpailukykyyn investoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ulkomaalaisomisteiset yritykset edustivat 29 % kaikista yritysten T&K-menoista ja työllistivät 26 % T&K-alan työvoimasta Suomessa. Merkittävä rahoituslähde oli konsernien ulkomaiset yksiköt, joiden Suomeen kohdistama tutkimus- ja kehitysrahoitus oli 684 miljoonaa euroa vuonna 2019. Mainittakoon vielä, että 40 % suomen tavaraviennistä tapahtuu ulkomaalaisomisteisten yritysten toimesta.
Ulkomaisten investointien edistämiseen perustettiin valtiollinen organisaatio, Invest in Finland, niinkin myöhään kuin vuonna 1992. Toimintamme täyttää ensi vuonna siis 30 vuotta. Me, kourallinen sotureita jatkamme pitkäjänteistä työtä asian eteen, sotamme ei jää 30-vuotiseksi. Toivottavasti saamme myös lisäjoukkoja tähän tärkeään työhömme, edistämään ulkomaisia investointeja Suomen talouskasvun nopeuttamiseksi. Jos löytyy tahtoa, löytyvät myös keinot.