Kirjoittaminen on ollut lähellä sydäntäni pienestä pitäen. Lapsena kirjoitimme siskoni kanssa valtavilla harakanvarpailla novelleja A4-arkeista nidottuihin vihkosiin, peruskoulun aikana kirjoittamisesta tuli vapaa-ajan harrastus ja lukiossa kirjoitin artikkeleita paikallislehtiin. Kirjoittamisen ohella ihmisläheinen työ ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat aina olleet unelmaduunini kriteerilistalla. Näiden prioriteettien pohjalta suuntasin yliopistossa kauppatieteiden opintoni henkilöstöjohtamisen teemoihin.
Mahdollisuus yhdistää kaksi minua kiinnostavaa, erilaista urapolkua yhteen harjoitteluun on ainutlaatuinen. Se on antanut tilaisuuden oppia uutta ja puntaroida sitä, mihin suuntaan lähden uraani rakentamaan. Aloittaessani harjoittelujaksoni kesäkuun alussa pohdin kuitenkin jonkin verran sitä, miten saisin yhdistettyä kahden erilaisen aihealueen harjoittelun yhdeksi sulavaksi kokonaisuudeksi. Näin muutamaa kuukautta myöhemmin huoli on osoittautunut turhaksi. Koen, että projektien moninaisuus on ollut rikkaus – en työskentele vain yhden teeman ympärillä, vaan päiväni täyttyvät monialaisista tehtävistä.
Aloittaessani harjoitteluni sain uuden BFF:in – Business Finland Friendin eli ihanan Sonjan, josta on ollut suuri apu niin käytännön asioissa kuin uuteen työyhteisöön tutustumisessakin. Uuden työn alussa on huojentavaa saada tuekseen loistava tyyppi, joka oman asiantuntijuutensa jakamisen lisäksi perehdyttää uuden työyhteisön toimintamalleihin. Mieltä askarruttavia asioita ei tarvinnut jäädä pyörittelemään yksinään. Uuden BFF:in lisäksi tutustuin molempien tiimien jäseniin yksitellen Teamsin välityksellä pidetyissä kahvihetkissä. Tiimien kanssa työskentely tuntuikin luontevalta, kun oli tavannut jokaisen kerran aiemminkin. Muodostui sellainen kuva, että Business Finlandilla töitä tehdään yhdessä.
Harjoittelun alussa tunsin sukeltavani pää edellä syvään päätyyn. Pääsin mukaan erilaisiin mielenkiintoisiin projekteihin, joissa kuitenkin pyörät pyörivät jo kovaa vauhtia ja minun oli loikattava täydestä vauhdista mukaan. Tilanne sopi minulle kuitenkin hyvin, sillä konkreettinen käytännön tekeminen on paras opettaja. Uutta oppia alkoi karttua välittömästi ja huomasinkin, että Business Finlandilla työhön suhtaudutaan innolla – rakkaudesta lajiin ja yhteisten, yksilöä suurempien tavoitteiden eteen. Uusiin asioihin heittäydytään rohkeasti.
Onnistuneessa harjoittelussa on mielestäni kyse kahden kaupasta, josta sekä organisaatiot että harjoittelijat voivat oppia uutta.
Yksi koko harjoitteluni mittaisista projekteista on uuden HRD-järjestelmän eli henkilöstön oppimisen tukemiseen tarkoitetun alustan lanseeraus. Olen päässyt mukaan suunnittelemaan järjestelmään vietävää sisältökokonaisuutta, erilaisia perehdytysmateriaaleja ja lanseerausviestintää. Kokonaisuus on suuri, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen. Kyseessä on uudenlaisen oppimisalustan lisäksi raikas tuulahdus ketteryyttä ja itseohjautuvuutta. Hiljalleen ajatuskartoista on muodostunut selkeitä suunnitelmia ja kokonaisuuksia. On ollut opettavaista päästä alusta asti mukaan tällaiseen projektiin, jossa ajatellaan isosti ja ennakkoluulottomasti. Suunnittelutyössä vain taivas on rajana ja hulluimpiakaan ideoita ei säikähdetä, vaan ne toteutetaan.
Alusta asti minulta on aina kysytty, mitä harjoittelullani haluan saavuttaa ja millaisia asioita haluan oppia. Ennen jokaista projektia puntaroidaan, saanko siitä itselleni eväitä työuralleni. Onnistuneessa harjoittelussa onkin mielestäni kyse kahden kaupasta, josta sekä organisaatiot että harjoittelijat voivat oppia uutta. Olen muun muassa perehtynyt tapahtumien järjestämiseen, kirjoittanut erilaisia uutisia ja osallistunut koulutusten suunnitteluun. Itsensä haastaminen on oppimiselle välttämätöntä ja uudet asiat on kohdattava sisulla. Parasta tässä harjoittelussa onkin ollut se, että joka ilta koneen sulkiessaan tuntee sisäistäneensä uusia asioita.
Aluksi ajattelin harjoitteluni koostuvan kahdesta erillisestä polusta, mutta olen huomannut niiden sulautuneen saumattomasti yhteen. Irtonaiset narunpätkät ovat solmiutuneet luontevasti yhdeksi punaiseksi langaksi. Olen havainnut, että moni HR-asia rakentuu viestinnän palasista ja toisaalta viestinnän asioissa on otettava huomioon monia henkilöstöjohtamisen teemoja. Monissa projekteissani tuntuukin, että rajaviiva viestinnän ja henkilöstöjohtamisen välillä on veteen piirretty. Olen päässyt oppimaan molemmista aihepiireistä erilaisia asioita, mutta käytännön tasolla tekemiseni tuntuu yhtenäiseltä. Ja vaikka saappaani tuntuivat harjoittelun alkuun hieman suurilta, uskon kasvavani niihin vielä loppuvuoden aikana.
Harjoittelijakollegani Johanna mainitsi elokuun alussa julkaistussa blogikirjoituksessaan, että on ollut inspiroivaa työskennellä oman alansa kovimpien asiantuntijoiden kanssa. Allekirjoitan tämän täysin. Olen saanut seurata työssään muun muassa henkilöstön kehittämisen, perehdyttämisen ja vaikuttajaviestinnän asiantuntijoita. Business Finland on laaja organisaatio, josta löytyy osaamista useista aihepiireistä kansainvälisessä ympäristössä. Melkoinen näköalapaikka suomalaiseen yritysmaailmaan siis!
Mitä tarkoittavat yhdessä, innolla, isosti ja sisulla?