Muotoilusta apua muutokseen? – ajatellaan haasteet ja uudistuminen uusiksi
Maailmanlaajuinen pandemia on osoittanut meille kaikille, kuinka nopeasti ja syvällisesti asiat voivat muuttua. Luovuutta ja muotoilun keinoja tarvitaan nyt kaikenlaisten organisaatioiden sisällä ratkomaan uuden maailman haasteita. Aalto-yliopiston professori Anna Valtonen pohtii, millaisia keinoja yrityksissä tarvitaan lähestymään vallitsevaa muutosta ja luomaan järjestelmällisellä tavalla kompleksiseen tilanteeseen jotain aivan uutta ja erilaista.
Elämme tilanteessa, jossa moni asia muuttuu samanaikaisesti.
Pandemia on kuitenkin osoittanut sen, kuinka ketteriä me ihmiset olemmekaan muutoksille ja uusien ratkaisujen löytämiselle. Itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat olivatkin yhtäkkiä mahdottomia, mutta pystyimme silti ottamaan uudet toimintatavat käyttöön nopeasti.
Moni organisaatio miettii nyt uusiksi tuotteitaan, toimitilatarpeitaan, matkustustapojaan ja organisaation sisäistä dynamiikkaa. Vaikka tiedostaisimme muutoksen tarpeen, on sille usein vaikeaa löytää käytännössä aikaa, kaistaa ja rahaa. Uuden kokeilu koetaan myös usein riskinä. Tuloksista kun ei voi olla etukäteen varma.
Uudistumisen haasteet – uskalla kyseenalaistaa ja laajentaa omaa katsantokantaa
Kun kaikki toivovat parempaa tulevaisuutta, on kokeiluihin lähdettävä rohkeasti. Tilanne on erinomainen mahdollisuus luoda jotain uutta ja innovatiivista. Uuden kokeilua on moni tutkinut ja teoretisoinut. Otto Scharmer kehitti niin sanotun U-teorian, jossa on tavoitteena uskallus ajatella toisin. Hän esittää, että jos uudistamme tekemistämme vanhoilla ajatusmalleilla, saamme tulokseksi todennäköisesti vain enemmän samaa.
Jos sen sijaan uskallamme kyseenalaistaa omaa toimintaa, rajata sitä uudella tavalla, laajentaa katsantokantaa ja syventää pohdintaamme voimme yhteisen ymmärryksen ja tekemisen kautta hahmottaa perimmäisen toiminnan tarkoituksen, ja sitä kautta luoda aivan uusia tapoja ajatella ja jäsennellä toimintaa ja myös ihan uusia rakenteita, käytänteitä ja ratkaisuja.
Jos uudistamme tekemistämme vanhoilla ajatusmalleilla, saamme tulokseksi todennäköisesti vain enemmän samaa
Käytännössä toimeen voi ryhtyä, kuten Transition Design -professori Terry Irwin meitä kannustaa: ensiksi tulisi määritellä tilanteemme ja mahdollinen tulevaisuutemme tavalla joka on organisaatiolle relevantti, mutta toivottavasti uusi. Tämän jälkeen voi tehdä pienimuotoisia kokeiluja, osallistaa omaa organisaatiota ja oppia niistä.
Kokeilun jälkeen voitte katsoa, miten se toimi – ja skaalata toimivia osia muuhun toimintaan.
Muotoilusta apua muutokseen
Monien mielikuva muotoilusta liittyy usein tuotteiden tai palveluiden suunnitteluun. Paljon puhutaan siitä, että muotoilun hyödyntämisen pitäisi olla yrityksessä strategisempaa; pitäisi ymmärtää kuluttajia, rakentaa brändiä ja kasvattaa myyntiä. Samalla tiedämme, että muotoilun ydintä on prosessi, jossa havainnoimme ympäröivää todellisuutta ja sen pohjalta luomme järjestelmällisellä tavalla kompleksiseen tilanteeseen jotain aivan uutta, usein erilaistakin.
Tiedämme myös, että erilaiset näkökulmat rikastuttavat keskustelua ja johtavat parempaan päätöksentekoon. Esimerkiksi professori Charlan Nemeth korostaa, että jos joku uskaltaa avata suunsa ja kyseenalaistaa olemassa olevaa toimintaa, se parantaa koko yhteisön ajattelua ja sen laajuutta. Tutkija Debra Meyerson on taas luonut käsitteen ”Tempered Radicals”, joka suurin piirtein tarkoittaa hillittyjä radikaaleja. Tämä käsite osoittaa, että menestyvässä organisaatiossa tulee olla mahdollisuus radikaaliinkin ajatteluun.
Muotoilun ydintä on prosessi, jossa havainnoimme ympäröivää todellisuutta ja sen pohjalta luomme järjestelmällisellä tavalla kompleksiseen tilanteeseen jotain aivan uutta, usein erilaistakin
Muotoilijoilla on perinteisesti ollut tämä rooli yrityksissä: on uskallettu kysyä (joskus hölmöjäkin) kysymyksiä, on tehty kokeiluja, joiden toimivuudesta ei vielä olla varmoja, ja on esitetty lennokkaita ideoita, joiden pohjalta koko organisaatio on voinut käydä keskustelua siitä, pitäisikö yrityksen suunta ehkä kääntää?
Spekulatiivinen design apuna käyttäytymismallien muutoksessa
Yksi tapa muuttaa oman yrityksen liiketoimintaa on muuttaa sen käyttäytymismalleja. Muotoilun termein puhutaan muun muassa behaviour designinsta – käyttäytymismallien muokkaamisesta, spekulatiivisesta designista – eli miten saamme keskustelun ohjattua laajemmille vesille, tai yhteisön osallistamisesta uuden kehittämiseen.
Kansainväliset suuryritykset ovat jo perustaneet tälle ajattelulle kokonaisia yksiköitä, kuten Alphabethin ja Googlen monisatapäinen ”Moonshot Factory” X.
Meillä Suomessa ollaan vielä varovaisempia, mutta moni organisaatio on kiinnostunut uuden kehittämisestä, ja kaipaa uudistumistyöhönsä käytännönläheisiä työkaluja. Näistä ja kansainvälisistä esimerkeistä ja niiden käytänteistä lupaan kertoa enemmän seuraavassa blogikirjoituksessani.