Green Deal on Euroopan tulevaisuutta ja kehitystä ohjaava filosofia, jolla ohjataan maanosamme tutkimus- ja kehityspanoksia tulevat vuosikymmenet. Fit for 55 on taas Euroopan komission toimintasuunnitelma Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Fit for 55: n päätavoitteena on vähentää päästöjä 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma julkistettiin heinäkuussa 2021 välivaiheena ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siinä kuvataan konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan hiilineutraaliutta. Lisäksi komissio uskoo, että Fit for 55 auttaa nopeuttamaan kasvua, luomaan uusia työpaikkoja Eurooppaan ja vähentämään sen ulkoista energiariippuvuutta.
Kesän luonnonmullistusten ja kaatosateiden jälkeen ilmastonmuutos ja sen torjumisen edellyttämät konkreettiset toimet ovat ykköspuheenaihe Brysselissä. Suomi muotoilee oman kantansa jokaiseen Fit for 55 -ehdotukseen syksyn 2021 aikana. Lainsäädäntöehdotusten käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Sitten onkin enää seitsemän vuotta aikaa saada tavoitteet toteutumaan.
Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan rajusti uusia innovaatiota ja disruptiivisia teknologioita, uusia keinoja ja aivan uuden tason toimialarajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä. Pidetään huoli siitä, että suomalainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta on sellaisessa iskussa, että meillä säilyisi kokoamme suurempi rooli tässä työssä.
Koronakriisin opit kansainvälisen yhteistyön merkityksestä ilmastokriisin ratkaisussa tulevat olemaan tarpeen.
Nyt pelastetaan ei pelkästään ilmastoa, vaan koko ihmiskunta. Koronakriisin opit kansainvälisen yhteistyön merkityksestä ilmastokriisin ratkaisussa tulevat olemaan tarpeen.
Fit for 55 esittelee uudet ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotukset, joita komissio alkaa viedä eteenpäin saavuttaakseen tavoitteensa tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoitteet maana ovat aggressiivisemmat, koska tavoittelemme ilmastoneutraaliutta jo 2035 mennessä.
Tämä asettaa kovat paineet suomalaisyrityksille. Asioiden tekeminen etukenossa avaa paljon markkinoita maissa, jotka tulevat perässämme.
Suomalaisyritysten arjessa ja liiketoiminnan kehityksessä vaikutukset ovat moninaiset ja todella merkittävät. Joudumme todella ottamaan uudet, energiatehokkaat tuotantoteknologiat ja uudet, kierrätettävät biomateriaalit käyttöön osana tuotteitamme, tuotteiden synnyttämä hiilijalanjälki on pystyttävä kertomaan niiden käyttäjille. Kierrätys, sensoriteknologia ja sen mahdollistaman datan ja tekoälyn käyttö osana tuotekonsepteja tulevat korostumaan.
Tarve ja kysyntä innovaatiorahoitukselle tulee olemaan hurjaa.
Green Deal ja Fit for 55 sitä konkretisoivana ohjeistona tulevat hyvin todennäköisesti muuttamaan monin tavoin myös sitä, millä perusteilla ja millaisiin hankkeisiin Eurooppa ja sen innovaatiorahoittajat myöntävät tulevina vuosina tutkimus- ja innovaatiorahoitusta (TKI).
Eurooppaa linjataan nyt Fit for 55:n ja Horisontti Euroopan ohjelmatoiminnan kautta niin, että likipitäen kaikissa rahoitettavissa hankkeissa tulee näkymään digivihreä kaksoissiirtymä. Jo seuraavan parin vuoden aikana jaettavasta 800 miljardin euron RRF-potista 400 miljardia tullaan pääosin ohjaamaan näillä perusteilla. Eli lähes kaksi kertaa Suomen vuotuisen bkt:n verran.
Olisiko tässä jo tarpeeksi syytä innostua Fit for 55:n avaamista mahdollisuuksista?
Ajan tasalla pysyminen ja oikea-aikainen liikkeellä olo ihan kirjaimellisesti kannattaa, koska rahaa on paljon jaossa.
Suomalaisyritysten lähtemisellä etukenossa soveltamaan Fit for 55:tä varmistetaan se, että suomalaiset tuotteet ovat maailman kärjessä pienentämässä hiilijalanjälkeä. Jo rahoittamamme veturihankkeet ja niiden hyvässä vauhdissa olevat ekosysteemit luovat vankan pohjan laajentaa ja skaalata asioita kansainvälisesti. Kaikkea poikkileikkaava systeeminen muutos on alkanut.
Tilanne maailmassa ja eritoten Euroopassa muuttuu nyt kiivasta tahtia. Siksi ajan tasalla pysyminen ja oikea-aikainen liikkeellä olo ihan kirjaimellisesti kannattaa, koska rahaa on paljon jaossa.
Nyt kannattaa kääriä hihat ja varmistaa eturivin paikka kehityksen kärjessä.
Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM) on työkalu, jonka tehtävänä estää maantieteellinen keinottelu ilmasto-asioissa. Periaatteena on asettaa tuonnille hiilen hinta hiilivuodon estämiseksi – eli estää yrityksiä siirtämästä hiili-intensiivistä tuotantoa ulkomaille hyödyntämään lievempiä standardeja. CBAM on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain, tavoitteena on olla täysin toiminnassa vuonna 2026. CBAM koskee aluksi seuraavia teollisuudenaloja: sementti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet ja sähkö.
Uusiutuvan energian direktiivillä (RED) komissio ehdottaa, että uusiutuvista energialähteistä tuotettavan energian osuuden tavoitetta nostetaan 40 prosenttiin (nykyinen tavoite 32 prosenttia) vuonna 2030.
EU haluaa asettaa kunnianhimoisemman vuotuisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämiseksi – 32,5 prosentista 36 prosenttiin. Alustavien laskelmien mukaan Suomen osuus olisi energian loppukulutuksen vähentäminen 255 terawattituntia vuonna 2030, mikä tarkoittaa, että lain voimaantulon myötä se vähentää energiankulutusta noin 2% vuoteen 2030 mennessä.
Vähäpäästöisten liikennemuotojen ja niitä tukevan infrastruktuurin ja polttoaineiden nopeampi käyttöönotto on vahvasti agendalla. Henkilö- ja pakettiautojen tiukemmat hiilidioksidipäästöstandardit edellyttävät uusien henkilöautojen keskimääräisten päästöjen laskevan 55 % vuodesta 2030 ja 100% vuodesta 2035 vuoteen 2021 verrattuna.
Energiaverokilpailun haitallisia vaikutuksia halutaan vähentää ja auttaa varmistamaan jäsenvaltioiden tulot vihreistä veroista, jotka ovat vähemmän haitallisia kasvulle kuin työvoimaverot. Ohjelmassa on luonnollisesti myös puhtaan teknologian edistäminen ja vanhentuneiden poikkeusten ja alennettujen verokantojen poistaminen, jotka tällä hetkellä kannustavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön.