Tehdään Suomesta hitaan talousjurnutuksen sijaan kestävän kasvun mallimaa
Taloustilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, maailmalla ja Suomessa. Meistä itsestämme kuitenkin riippuu, kuinka hyvältä oma taloustilanteemme näyttää myös jatkossa. Palaammeko koronasyöksyn jälkeen hitaan ja kivikkoisen talouskasvun aikaan vai lähdemmekö vihdoin ratkaisemaan niitä haasteita, jotka ovat jo pitkään olleet tiedossamme?
Tämänhetkinen taloustilanne voi luoda valheellisen kuvan Suomen todellisesta kilpailukyvystä. Sitä on vaikea punnita, kun kysyntä ylittää globaalistikin tarjonnan. Todellinen testi nähdään tilanteen normalisoituessa, kun vientiyrityksemme joutuvat kilpailemaan uusista tilauksista nykyistä kovemmin.
Suomen talouden haasteet ovat nimittäin pitkäaikaisia, katsotaanpa niitä taakse- tai eteenpäin. Emme ole kyenneet uudistumaan tarpeeksi globaalissa markkinataloudessa, ja koronan aiheuttama velka lisää ongelmien ratkaisun vaikeusastetta poliittisesti entisestään.
Pidemmän ajan ennusteet kertovat, että Suomi palaa koronamyllerryksen jälkeen totuttuun, hitaan talouskasvun aikaan. Nyt jos koskaan meidän vientiyrityksillämme olisi kuitenkin tuhannen taalan tilaisuus päästä maailman kärkeen, koska meillä on juuri niitä tuotteita, palveluita ja osaamista, joita maailman markkinoilla tarvitaan. Tilaisuus realisoituu, jos suomalainen toimintaympäristö on niin kilpailukykyinen, että globaalisti toimivat vientiyrityksemme – ja mahdollisesti myös kansainväliset yritykset – päättävät investoida ja kasvaa Suomessa.
Onnistumisen avaimia on kolme.
1. Suomella olisi myydä ratkaisuja globaaliin ilmastokriisiin
Teknologiateollisuus ry:n vision mukaan ihmisen toiminta on vuonna 2030 tasapainottumassa maapallon kantokyvyn kanssa, ja yrityksemme ovat sitoutuneet vähähiilisyystoimiin. Nyt vihreä elvytys on nostettu EU-tasollakin merkittäväksi keinoksi koronakriisin jälkihoidossa ja investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin kasvavat globaalisti. Suomelle tämä voi tarkoittaa jopa yli 30 miljardin euron vuotuista vientipotentiaalia.
Yhteiskunnan digitalisoituminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja resurssien niukkuus lisäävät korkean teknologian kysyntää ympäri maailman, ja suomalaisilla yrityksillä on jo olemassa näihin haasteisiin liittyviä ratkaisuja. Yrityksissämme tehdään ilmastotekoja päivittäin osana tuotteiden ja materiaalien elinkaariajattelua. Kiertotalous ja energiatehokkuus sekä päästöjen vähentämiseen liittyvien ratkaisujen laajentaminen asiakkaiden tuotantoon ovat olleet teknologiayritystemme kilpailuvaltteja jo vuosikymmeniä.
Olemme siis edelläkävijöitä, mutta meidän on oltava vielä nykyistä kilpailukykyisempiä tuottamaan maailmalla haluttuja tuotteita ja palveluita, käytäntöjä ja toimintatapoja sekä uusia ideoita. Ratkaisevaa on yritysten kyky ja mahdollisuus innovaatioihin.
2. Ratkaisut edellyttävät innovaatioita ja investointeja
Olemme teknologiateollisuudessa selvittäneet vähähiilitiekartan avulla jäsenyrityksissämme tarvittavat teknologiat ja toimenpiteet, energian tarpeen ja vähäpäästöisten teknologioiden vientimahdollisuudet. Pohjan digivihreälle viennille luo mahdollisuus uusien teknologioiden luomiseksi. Lisäksi tarvitsemme globaalit reilut pelisäännöt, jotka tukevat vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää sekä vakaan toimintaympäristön, joka edistää teollisia investointeja.
Uuden luominen jää kuitenkin torsoksi, jos Suomessa ei ole aktiivista ja teknologioiden kehittämistä vauhdittavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI).
Teknologiateollisuuden yritykset tekevät jopa 70 prosenttia kaikista elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista, ja ne investoivat Suomeen vuosittain noin kuusi miljardia euroa, josta puolet kohdistuu tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Kilpailijamaassamme Ruotsissa yrityksille suunnattu julkinen innovaatiorahoitus on talouden kokoon nähden kaksinkertaista ja USA:ssa nelinkertaista Suomeen verrattuna. Suomessa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat vähentyneet neljänneksellä vuodesta 2008 emmekä houkuttele yrityksiä investoimaan riittävästi.
Näin ei tietenkään voi jatkua. TKI-rahoitus on nostettava neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä: rahoitusta tarvitaan perustutkimuksesta alkaen aina tuotteiden ja teknologioiden levittämiseksi maailman markkinoille. Investoinnit voidaan kääntää kasvuun lisäämällä julkisia ja yksityisiä panostuksia ja tekemällä Suomesta houkutteleva maa yritysten TKI-toiminnalle. Hyvä keino kohti neljän prosentin tavoitetta olisi nykyistä laajempi T&K-verokannustin.
Etenkin yrityksille suunnattua Business Finlandin innovaatiorahoitusta on kasvatettava merkittävästi. Business Finlandin veturiyritysohjelman ja PPP-kumppanuuden kaltaiset ohjelmat ovat pitkäjänteisiä, ennakoitavia ja edistävät kumppanuuksia yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja kaupunkien välillä.
Valtion TKI-tuki ei ole ilmaista, vaan se on kuin vipu, joka saa yritykset lisäämään omia TKI-investointejaan vähintään kaksinkertaisen määrän.
3. Innovaatioita ei synny ilman osaajia
Jokaisen innovaation takana on ihminen. Yritystemme suurin kasvun este jo ennen koronakriisiä oli osaavan työvoiman puute, ja korkean osaamisen tarve kasvaa entisestään.
Tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Tavoite on hurja, koska alalla työskentelee nyt 317 000 työntekijää eivätkä ikääntyvän Suomen omat osaajat enää riitä hyvinvointivaltion ylläpitoon.
Moninaisten ratkaisujen toteuttaminen on aloitettava heti, niin työhön johtavan maahanmuuton helpottamisesta kulttuurinmuutokseen kuin koulutuspolitiikan ja jatkuvan oppimisen ratkaisuista tutkimuksen tasonnostoon.
Vientiyritystemme sekä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnilla on kohtalonyhteys. Mitä kilpailukykyisempiä yrityksemme ovat, sitä paremmin ne pystyvät uudistumaan, tuottamaan kestävää kasvua ja työllistämään sekä ylläpitämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Marjo Miettisen blogi on osa päättäjille suunnattua Kasvuaamu-tapahtumasarjaa. Tutustu myös aiempiin blogeihin: