Siirry sisältöön
Blogi 11.04.2022

Elvytystä tarvitaan edelleen – vain heinäsirkat puuttuvat

EU-maiden yhteinen Recovery and Resilience -ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille tilaisuuden investoida vihreään siirtymään. Tukivälineen todelliset hyödyt Suomelle riippuvat siitä, kuinka aktiivisesti suomalaiset yritykset käyttävät mahdollisuuden sovittaa osaamisensa osaksi eurooppalaisia ja globaaleja arvoketjuja.
Kirjoittajat
Risto Saastamoinen ja Reijo Munther

Risto Saastamoinen (vas)
RRF-EU Collaboration

Reijo Munther (oik)
Head of EU Initiatives

Vuoden 2019 lopulla maailmalla alkoi nopeasti levitä Covid-19-virukseksi nimetty koronavirus. Virus kehittyi nopeasti vakavaksi maailman laajuiseksi pandemiaksi ja johti lopulta laajoihin ”lock down” -operaatioihin, joissa sosiaalisia kontakteja ja jopa ulkona liikkumista rajoitettiin voimakkaasti.

Ihmisten terveyden turvaamiseksi määrätyt rajoitukset iskivät rajusti globaaliin talouteen ja yritysten näkymät ja kannattavuus heikkenivät radikaalisti. Lopulta tämä johti helmikuussa 2021 EU-maiden yhteisen Recovery and Resilience program -nimisen ohjelman perustamiseen. Juuri kun elvytyspaketiksi nimetty ohjelma pääsi täyteen vauhtiinsa, syttyi Eurooppaan sota.

RRF-tukivälineen suuruus on n. 720 mrd. euroa, josta kukin EU-maa saa yhteisesti sovitun jakoperiaatteen mukaisen osuuden käyttöönsä. Suomen osuuden on arvioitu olevan n. 1,5–2,1 mrd. euroa, joka määrittyy lopullisesti vuoden 2022 kesällä.

RRF-rahoitus on suomalaisille yrityksille erinomainen tilaisuus kehittää liiketoimintaa ja investoida vihreää siirtymää ja kansainvälistä kasvua tukeviin toimenpiteisiin.

Suomen RRF-rahoituksesta jaetaan Business Finlandin kautta noin puoli miljardia euroa. RRF-rahoitus on suomalaisille yrityksille erinomainen tilaisuus kehittää liiketoimintaa ja investoida vihreää siirtymää ja kansainvälistä kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Rahoitus ei pelkästään elvytä yritysten näkymiä, vaan luo samalla mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden kilpailukykyä kohti ympäristöystävällisempää teollista tuotantoa ja palveluita. On siis aika ajatella isosti!

RRF-rahoitus jaetaan vuosien 2021–2023 välillä, josta suurin osa vuonna 2022. Siksipä juuri nyt on se hetki, kun yritysten on oltava aktiivisia RRF-rahoituksen hakemisessa. Business Finlandin asiantuntijat auttavat sopivan RRF-rahoituksen ja yritysten kehitysideoiden yhteensovittamisessa kunkin yrityksen tai tutkimuslaitoksen tilanteen mukaan. Elvytyspaketin ensimmäiset avustukset on jaettu vuoden 2021 lopulla ja kuluvan vuoden alussa.

Juuri nyt on se hetki, kun yritysten on oltava aktiivisia RRF-rahoituksen hakemisessa.

Kuluvan vuoden osalta Business Finlandin RRF-hakujen yhteissumma tulee olemaan noin 245 miljoonaa euroa. Kiinnostus jaettavaa tukea kohtaan on ollut voimakasta ja jo tähän mennessä hakemuksia on kertynyt yhteensä noin 380 kpl, joiden rahallinen arvo on noin 370 miljoonaa euroa.

Myönnetyn rahoituksen osalta voidaan nostaa jo nyt esille mm. viisi suurta veturiyritystä ja niiden ympärille rakentuvaa kumppaniyritysten ekosysteemiä. Näiden ekosysteemien saaman tukirahoituksen ehtona on, että iso kansainvälinen yritys sitoutuu investoimaan merkittäviä summia tulevina vuosina TKI-toimintaan ja tarjoaa samalla ympärilleen kehittyvässä ekosysteemissä pienille ja keskisuurille kumppaniyrityksille pääsyn globaaleille markkinoille ja hyötymään sellaisista kehitysinvestoinneista, joihin niiden omat resurssit eivät riittäisi.

Näin syntyvä ekosysteemi tuo merkittäviä synergiahyötyjä ja turvaa tulevaisuuden menestykselle välttämätöntä kehitystä sekä uusiin innovaatioihin perustuvaa arvonluontikykyä. Tulevina vuosina nämä ekosysteemit luovat uusia työpaikkoja sekä generoivat kansantalouden kannalta keskeistä vientituloa moninkertaiset määrät niihin sijoitettuihin investointeihin verrattuna.

Suurin hyöty Suomelle tuleekin yhteistyöstä, jossa suomalainen osaaminen sovitetaan osaksi eurooppalaisia ja globaaleja arvoketjuja.

Suomessa vuosi sitten käyty julkinen keskustelu RRF-tukivälineen osalta liittyi enimmäkseen siihen, kuinka suuri hyöty siitä kohdistuu Suomeen. Muuttunut tilanne on korostanut Euroopan yhtenäisyyttä aivan uudella tavalla. Ohjelman päätavoitteet, vihreä siirtymä ja digitalisaatio, ovat saaneet kirittäjiä huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta. Resilienssin merkitys Euroopalle on kasvanut ja eurooppalainen yhteistyö on tiivistymässä kaikilla aloilla. Suurin hyöty Suomelle tuleekin yhteistyöstä, jossa suomalainen osaaminen sovitetaan osaksi eurooppalaisia ja globaaleja arvoketjuja.

Vientiä silmällä pitäen onkin tänä keväänä käynnistymässä useita ohjelmallisia toimenpiteitä. Suomen taloudellinen hyöty määräytyy sen mukaan, kuinka aktiivisesti suomalaiset yritykset käyttävät hyväkseen mahdollisuuden päästä osalliseksi muiden EU-maiden jakamasta RRF-rahoituksesta. Eurooppalainen sisämarkkina tarjoaa meille korvaavia vientikanavia. EU on puolen miljardin hyvätuloisen kansalaisen myötä meille myös talousalueena riittävän vahva ja suuri – tuli seuraavaksi vaikka heinäsirkkoja.