Hoitajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa
Arvion mukaan tulemme tarvitsemaan sote-alalle yli 25 000 hoitajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tästä suurin osa tarvitaan ikääntyneiden asumispalveluissa. Mehiläisen ikääntyneiden hoivapalveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus pohtii, miten hoitajapulaa on mahdollista lähteä ratkaisemaan.
Koko sosiaali- ja terveysalaa uhkaa merkittävä hoitajapula ja kaikkein voimakkaimmin tämä näkyy hoiva-alalla ja ikääntyneiden asumispalveluissa. Nykyiset koulutusmäärät riittävät kattamaan ainoastaan alan eläköitymiset ja samaan aikaan väestömme ikääntyy voimakkaasti lisäten hoivapalveluiden tarvetta. Lisäksi asumispalveluiden kiristyvä hoitajamitoitus edellyttää useita tuhansia hoitajia jo ensi vuoden huhtikuusta alkaen.
Ratkaisuksi edellä mainittuihin haasteisiin tarvitaan useita keinoja eikä yhtä käänteentekevää ratkaisua varmastikaan ole olemassa.
Meidän tulee parantaa alan houkuttelevuutta, kehittää johtamista ja pitovoimaa sekä laajentaa eri ammattilaisten, kuten esimerkiksi hoiva-avustajien ja fysioterapeuttien roolia hoivakodeissa. Yhtenä keskeisenä ratkaisukeinona on myös työperäinen maahanmuutto. Tästä meillä on jo useita hyviä kokemuksia eri puolelta Suomea niin yksityiseltä kuin julkiselta puolelta. Määrät ovat olleet kuitenkin vielä pieniä ja niin monet toimijat kuin ministeriökin tuntuvat olevan asiassa odottelevalla kannalla.
Odotteluun ei kuitenkaan olisi varaa huomioiden, millainen haaste meitä odottaa aivan nurkan takana.
Työperäinen maahanmuutto ratkaisemaan hoitajapulaa
Me Mehiläisessä olemme lähteneet ratkaiseman hoitajapulaa perustamalla kaksi vuotta sitten oman, työperäiseen maahanmuuttoon keskittyvän tytäryhtiön HSS (Healthcare Staffing Solutions).
Olemme HSS:n toimesta rakentaneet oman koulutuspolun kansainväliseen hoitajarekrytointiin. Mallissa hoitajat opiskelevat sekä hoiva-avustajakoulutuksen että suomen kieltä monimuotokoulutuksessa, jossa hyödynnetään HSS:n itse kehittämään virtuaalista oppimisympäristöä. Koulutusohjelman kautta Suomeen on viime vuoden aikana tullut jo yli 50 hoitajaa ja tämän vuoden arvio on yli 150 hoitajaa.
Alusta alkaen lähtökohtamme on ollut, että hoitajien rekrytointi ulkomailta tehdään vastuullisesti, läpinäkyvästi ja työntekijöiden omia tarpeita kuunnellen.
Järjestämme työntekijöiden lennot Suomeen, asumisjärjestelyt Suomessa sekä hoidamme viisumit, pankkitilit ja muut käytännön asiat. Perehdytämme työntekijät suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Koulutamme esihenkilöitämme monikulttuuriseen johtamiseen ja tuemme työntekijöiden sopeutumista työyhteisöihimme. Jokainen työntekijä käy alkuun neljän viikon intensiiviperehdytysjakson, jossa saa myös oman henkilökohtaisen ohjaajan. Työntekijät aloittavat hoiva-avustajan tehtävässä ja he opiskelevat työn ohella oppisopimuksella lähihoitajiksi. Tuemme ammatillista kehittymistä lisäkoulutuksella ja kielitaidon kehittymistä tuetaan myös kielikoulutuksella työskentelyn ohessa. Palkkaus tehtävissä on suomalaisen työehtosopimuksen mukainen.
Kokemukset työperäisestä maahanmuutosta ovat erittäin hyviä
Ensimmäiset koulutusohjelman kautta Suomeen tulleet hoitajat ovat olleet filippiiniläistaustaisia. He ovat sitoutuneita, ammattitaitoisia ja heillä on vahva arvostus ikäihmisiä ja hoivatyötä kohtaan. Filippiineillä on koulutettu hoitajia yli kansallisen tarpeen jo 70-luvulta lähtien, ja heitä on muuttanut työn perässä satoja tuhansia esim. Yhdysvaltoihin.
Kilpailu filippiiniläishoitajista on globaalia, koska kaikissa länsimaissa painitaan ikääntymiseen liittyvien haasteiden kanssa. Suomi on pieni tekijä globaaleilla työmarkkinoilla, mutta meillä on hyvät edellytykset menestyä tässä kilpailussa, koska Suomen maakuva Aasiassa on positiivinen.
Kokemukset osoittavat, että työperäinen maahanmuutto voi olla merkittävä osa kokonaisratkaisua.
Meillä on tasa-arvoinen yhteiskuntamalli ja oikeudenmukainen työlainsäädäntö. Turvallisuus ja puhtaus nähdään myös uniikkeina vetovoimatekijöinä. Hoitajilla on kova motivaatio oppia kieli ja kehittyä työssään. Monikulttuurisuus myös rikastuttaa työyhteisöjämme ja voi osaltaan vahvistaa asukaslähtöistä hoitotyön kulttuuria.
Väestön ikääntymisen ja hoitajamitoituksen tuomat haasteet työvoiman saatavuudelle tuleville vuosille ovat valtaisat. Kokemukset osoittavat, että työperäinen maahanmuutto voi olla merkittävä osa kokonaisratkaisua.
Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen, jotta kaikki suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja hoivan myös jatkossa.