Siirry sisältöön
Blogi 16.08.2018

Afrikan kehitys vaatii investointeja ja innovaatioita

Afrikassa, maailman toiseksi suurimmalla mantereella, on 56 valtiota. Siellä asuu 1,2 miljardia ihmistä. Väestönkasvu on erittäin nopeaa, ja väestön ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Kirjoittaja
Maria Serenius

 Senior Associate, Prime Advisory Partners Oy

Afrikan kehitys viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on ollut vaikuttavaa, ja siellä on useita lupaavia nousevia talouksia. Talouskasvu on kuitenkin ollut epätasaista. Afrikan valtioiden historia, politiikka ja talous eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Mantereen suurimmat taloudet ovat Nigeria, Etelä-Afrikka ja Egypti.

Suomen mielenkiinto niin kaupallisesti kuin kehitysyhteistyönkin osalta on lähinnä kohdistunut Pohjois-, Itä- ja eteläiseen Afrikkaan.

Valtava manner odottaa sijoittajia ja kaupallista toimintaa

Afrikan maiden kasvun ja kehityksen kannalta tuotannollisen toiminnan ja viennin elvyttäminen on keskeisen tärkeää. Investoinnit, kauppa, innovaatiot ja kehitys tukevat toinen toisiaan. Yksityisen sektorin rooli tässä muutoksessa on olennaista. Myös public-private-kumppanuudet edistävät merkittävästi talouskasvua.

Maailman 48 vähiten kehittyneestä (Least Developed Countries) maasta 35 on Afrikassa. Afrikan maat ovatkin olleet jo vuosikymmenien ajan suurimpia kehitysavun vastaanottajia. Nyt on havahduttu siihen, että perinteinen kehitysyhteistyö vaatii uudistamista. 

Monet Euroopan maat ovat jo tähän uudistustyöhön ryhtyneet, samoin EU. Edessä on kuitenkin suuri asennemuutos, kun perinteisen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään enemmän kaupallisen yhteistyön, tuotannon ja innovaatioiden kehittämiseen.

Suomessa Business Finland ja ulkoministeriö ovat yhdessä kehittäneet uusia rahoitusinstrumentteja liiketoiminnan ja tuotannollisen toiminnan tukemiseksi kehittyvissä talouksissa. Näitä instrumentteja ovat mm. Business with Impact –ohjelma (BEAM), Public Sector Investment Facility (PIF), Finnpartnership ja Finnfund. Instrumentteja kehitetään jatkuvasti ja ne ovat käytössä myös Afrikassa.

Kaksi erilaista Afrikkaa

Pohjois-Afrikka on pitkälti toipunut vuoden 2010 Arabikevään aiheuttamasta epävakaudesta ja myllerryksestä. Jo viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli 4,9 prosenttia. Tähän vaikutti mm. raaka-aineiden hintojen nousu, turismin kasvu, Libyan öljyn lisääntynyt vienti ja Marokon maatalouden erinomainen vuosi. Kansantalouksien ennakoidaan kasvavan myönteisesti myös tänä ja ensi vuonna. Poliittisen ja taloudellisen vakauden lisäännyttyä myös investoijien kiinnostus Pohjois-Afrikkaa kohtaan on kasvanut. 

Kasvun pitäisi kuitenkin olla yli neljä prosenttia kymmenen vuoden ajan, jotta korkea työttömyysaste (nuorisotyöttömyys 30 %) ja köyhyys vähenisivät alueella. Tämä puolestaan lisäisi vakautta, joka on olennainen tekijä kansalaisten sekä myös yritysten luottamuksen ja kehitysuskon vahvistamiseksi.

Tätä myönteistä kehitystä varjostaa Pohjois-Afrikan maissa ajoittainen poliittinen epävakaus, korruptio ja epätasainen tulokehitys. Sen lisäksi rakenneuudistukset etenevät hitaasti ja alueen keskinäinen kauppavaihto on vähäistä.

Saharan eteläpuolisen Afrikan talouskasvu oli Maailmanpankin mukaan viime vuonna 2,6 proesnttia Kasvu selittyy suurelta osin öljyn ja metallien hintojen noususta. Lisäksi kuivuuskausien jälkeen maatalous on toipumassa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan suunnilleen saman suuruisena tänä ja ensi vuonna. Maiden väliset erot ovat kuitenkin huomattavan suuria.

Rakenteelliset uudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Ilman niitä talouden kasvu, mutta erityisesti yksityisen sektorin kasvu, jää heikoksi. Työmahdollisuuksien nopea lisääminen kasvavalle väestölle on olennaisen tärkeää. Huolta aiheuttaa myös valtiovelan nopeasti kasvava osuus kansantuotteesta sekä laajamittainen köyhyys. Viennin monipuolistaminen, infrastruktuurin parantaminen, rakenteellisten uudistusten tekeminen ja julkisen talouden tehostaminen edistäisivät talouden kehittymistä. Maailmanpankki pitää Afrikan ykkösprioriteettina sähköverkkojen laajentamista. Sen avulla maaseutu ja sen kasvukeskukset saataisiin aktiivisemmin mukaan talouskehitykseen.

Suomen vienti kaikkiin Afrikan maihin oli viime vuonna yhteensä 1,3 miljardia euroa ja tuonti 685 miljoonaa euroa. Pohjois-Afrikan (6 maata) osuus kokonaisviennistä oli yli puolet, eli 693 miljoonaa euroa. Alueella suurimmat vientimaamme ovat Egypti, Marokko ja Algeria. Yksittäisistä maista Egyptin vienti on Afrikan suurin (354 miljoonaa euroa). Eteläpuolisen Afrikan (53 maata) osuus viennin osalta oli yhteensä 609 miljoonaa ja tuonnin osalta 618 miljoonaa euroa. Siellä suurinta vientimme on Etelä-Afrikkaan, Tansaniaan, Nigeriaan ja Ghanaan.

Näitä Afrikan maita kannattaa harkita sijoitus-, kauppa- ja yhteistyökohteina

Etelä-Afrikka on Saharan eteläpuoleisen Afrikan tärkein kauppakumppani Suomelle. Se on mantereen kehittynein talous ja 55 miljoonan ihmisen markkina-alue. Se on myös Afrikan maista monipuolisimmin integroitunut maailmantalouteen. Se on ainoa Afrikan maa, joka kuuluu nk. BRICS-maaryhmään (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka). Etelä-Afrikan infrastruktuuri on moderni ja rahoitussektori hyvin laaja. Presidentti Ramaphosan voitettua tänä keväänä presidentin vaalit, on mahdollista, jos hän pystyy palauttamaan kansainvälisen luottamuksen maan talouteen, että maa pääsisi takaisin nopealle kasvu-uralle. 

Edellisen presidentti Zuman ja hänen ystäviensä aikana korruptio kasvoi ennennäkemättömän laajaksi. Korruption saaminen kuriin ja poliittisen kulttuurin tervehdyttäminen on uuden presidentin tärkein tehtävä. Kauppavaihtomme oli viime vuonna 411 miljoonaa euroa.

Kenia on Itä-Afrikan kaupallinen keskus. Kaupallista toimintaympäristöä on kehitetty siten, että maa nousi 2017 kolmanneksi kehittyneimmäksi Afrikan maiden vertailussa. Kenia panostaa sekä alueellisen että kansainvälisen kaupan kehittämiseen. Kenian vahva talouskasvu koki hetkellisen kolauksen viime vuonna. Tähän suurimpina tekijöinä olivat poliittinen epävakaus, itäistä Afrikkaa vaivannut kuivuus sekä lainamarkkinoille asetetun korkokaton vaikutukset yksityissektorin lainanottokykyyn. Talouskasvu pysyi silti lähes viidessä prosentissa. Tälle vuodelle ennakoidaan jo kuuden prosentin kasvua.

Suomen ja Kenian välinen kauppa on pysynyt melko pienenä ja oli viime vuonna 38 miljoonaa euroa. Epävakaasta vaalivuodesta huolimatta uusia suomalaisyrityksiä perusti toimistonsa Nairobiin.

Marokko on sisäpoliittisesti vakaa, dynaamisesti kehittyvä ja liiketoimintaympäristön jatkuvaan parantamiseen panostava maa. Sen sijainti Euroopan ja Afrikan välissä on strategisesti suotuisa. Maassa sijaitseva Afrikan merkittävin finanssikeskittymä, suuret kansainväliset satamat ja vapaakauppa-alueet ovat houkutelleet monia kansainvälisiä suuryrityksiä ja pienempiä yrityksiä maahan. Maassa on meneillään mittavia infrastruktuurihankkeita ja digitalisatioon sekä mobiilipalveluihin kiinnitetään kasvavaa huomiota. Terveysteknologia, koulutus, jätteidenkäsittelyn hyödyntäminen ja maataloussektorin kehittäminen ovat keskeisen tärkeitä. Kauppavaihtomme viime vuonna oli 200 miljoonaa euroa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suurlähettiläs Maria Serenius on toiminut suurlähettiläänä Turkissa ja Latviassa ja pääkonsulina Los Angelesissa. Lisäksi hän on työskennellyt Tokiossa, Genevessä, Kairossa ja Sri Lankassa. Suomessa hän on toiminut muun muassa Afrikan ja Lähi-idän osastopäällikkönä. Serenius on nyttemmin Prime Advisory Partners Oy:n (PAP) Senior Associate. PAP tekee yhteistyötä Business Finlandin BEAM-ohjelman kanssa. Serenius toimii myös Lähi-Itä Instituutin säätiön hallituksen jäsenenä.

Tämä on toinen artikkeli juttusarjassa “Uusia tuulia kehittyvillä markkinoilla”. Juttusarjassa tuodaan esille kauppapoliittista ja kauppa- ja kehityspoliittista näkemystä kehittyville markkinoille ja sitä, miten tämä heijastuu suomalaisten yritysten liiketoimintaan.

Kuva: Mirva Laakkonen

Sarjassa aiemmin julkaistu:

Jaakko Laajava: PUHUREITA KAUPPAPOLITIIKASSA – MITEN KÄY KEHITTYVIEN MARKKINOIDEN?