Blogi 19.07.2018

Eurooppa ja Suomi maailman innovaatiovetureiksi

Kirjoittajat

Matti Hiltunen 
Counsellor
Business Finland, EU-yhteystoimisto

Juho Väänänen
Junior Policy Officer, EU-yhteystoimisto

Twitter:
@FiLi_BXL

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ensi keväänä järjestetään eurovaalit. Sen myötä Brysselissä vaihtuu ensin parlamentti ja komissio, ja mahdollisesti myös niiden agenda ja prioriteetit. Samaan aikaan neuvotellaan EU:n uudesta budjettikehyksestä sekä tarkemmista ohjelmasisällöistä digitalisaatiosta maataloustukiin ja aluekehitysvaroihin. Myös Suomessa järjestetään eduskuntavaalit ensi huhtikuussa, sopivasti muutamaa kuukautta ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkua heinäkuussa 2019.

Jos Eurooppa haluaa maailman innovaatioveturiksi ja Suomi Euroopan edelläkävijäksi, pitää tutkimukseen ja innovointiin panostaa jatkossakin. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista, niin Euroopassa kuin Suomessakin.

Vahvat lähtökohdat

Eurooppa on tieteen suurvalta, joka tuottaa noin kolmanneksen maailman korkealaatuisista tieteellisistä julkaisuista. EU ja sen jäsenmaat vastaavat myös noin viidenneksestä maailman tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista. EU myös pyörittää maailman suurinta julkista tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa, Horisontti2020:tä, joka rahoittaa tieteen läpimurtoja ja innovaatioita. Brysselissä neuvotellaan jo täyttä vauhtia uutta ohjelmaa, Horizon Europea.

Komissio on ehdottanut uudelle ohjelmalle jopa 100 miljardin euron budjettia ja vahvempaa tukea läpimurtoinnovaatioille ja niiden skaalaamiselle globaaleille markkinoille. Ohjelmat tavoittelevat myös muita arvoja: tutkimus- ja innovaatiotyötä ei tueta pelkän talouskasvun vauhdittamiseksi, vaan sen kansalaisille tuottaman hyödyn ja hyvinvoinnin takia. Siksi muuan muassa EU:n tekoälyohjelmassa vaaditaan, että tekoäly palvelee kansalaista ja koko yhteiskuntaa.

Suomi pärjää hyvin Horisontti 2020 -ohjelman kovassa kilpailussa, ja on sen nettosaaja. Suomalaiset pk-yritykset ovat yksi suurimmista onnistujista noin viidenneksen osuudella Suomen tämän hetkisestä kokonaissaannosta. Rahoituksen lisäksi ovat ohjelmista saatavat laajat verkostovaikutukset vähintään yhtä tärkeitä. Horisontin avulla suomalaiset pääsevät yhteistyöhön maailman parhaiden tutkimusryhmien ja yritysten kanssa.

Puitteet innovoinnille ovat Suomessa myös kunnossa. Vastikään julkaistussa komission innovaatiovertailussa Suomi on eurooppalaisten innovaatiojohtajien kärjessä Sveitsin, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Vertailun mukaan suomalaisen innovaatiojärjestelmän isoimpia vahvuuksia ovat innovaatiomyönteinen liiketoimintaympäristö ja osaava, korkeasti koulutettu työvoima. Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportti arvioi Suomen maailman kahdeksanneksi innovatiivisimmaksi maaksi, ja OECD:n viime vuonna julkaistun arvion mukaan Suomi on innovaatioiden osalta järjestön jäsenmaiden kärkikastia.

Investoinnit kasvuun ja prioriteetit kohdilleen

Vaikka Horizon Europe tukee tieteen ja innovaatioiden terävintä kärkeä, ylivoimaisesti suurin osa investoinneista ja osaamisesta syntyy jäsenmaissa. Vuonna 2016 EU:n jäsenmaat investoivat yhteensä 303 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin. Vertailun vuoksi, mikäli Horizon Europelle ehdotettu budjetti säilyy ehjänä EU:n budjettineuvotteluiden mankelin läpi, tulisi ohjelman vuosittaiseksi kooksi eli EU-tason t&i-investoinneiksi noin 13,4 miljardia euroa. Uudistusten on siis tapahduttava ensisijaisesti kansallisella tasolla.

Vaikka summat ovat suuria, ne eivät riitä. Tähän on kaksi syytä. Ensiksi, EU on jäänyt jälkeen omasta tavoitteestaan nostaa tutkimus- ja innovaatioinvestointeja keskimäärin kolmeen prosenttiin EU:n bkt:sta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä investointien määrä polkee paikallaan. Toiseksi, EU on jäämässä kansainvälisistä kilpailijoistaan jälkeen. EU:n osuus maailman tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista on ollut pitkään laskussa. Taustalla on erityisesti Kiinan erittäin nopea nousu yhdeksi maailman suurimmista innovaatiorahoittajista viimeisen 15 vuoden aikana.

Suomessa innovaatiojohtajuutta ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä, etenkään, jos tähtäimessä on eurooppalainen edelläkävijyys. Tätä varten tulisi pitää tiukasti kiinni hallituksen tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoitteesta nostaa Suomen tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kyse ei ole ainoastaan Suomen mahdollisuudesta nousta suunnannäyttäjäksi Euroopassa, vaan myös Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnista. Jatkossa talouskasvu riippuu yhä enemmän tuottavuuden kasvusta ja elinkeinoelämän uudistumisesta, jotka riippuvat pitkälti tutkimuksesta ja innovaatioista.

Lisätietoa