Siirry sisältöön
Blogi 25.05.2018

Suomen etu on vahvistaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopanostuksia

Merkittävä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäys mahdollista, jos komission ehdotus menee läpi. Tämä on Suomelle erinomainen uutinen, sillä tuottavuuden kasvun ja uudistumisen avaintekijät ovat tutkimus ja innovaatiot. Niihin on välttämätöntä investoida sekä kansallisesti että EU:n tasolla.
Kirjoittaja
Pekka Soini

Pääjohtaja
Business Finland

Twitter:
@psoini

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta elinehto kasvulle, työpaikoille ja hyvinvoinnille

Suomi on pitkään kuulunut eurooppalaisin innovaatiojohtajiin. Asemamme ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sen ylläpitämiseksi tutkimus- ja innovaationeuvosto asetti tavoitteeksi tutkimus- ja innovaatiopanostusten nostamisen neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Summana se tarkoittaa investointien kasvattamista nykyisestä kuudesta miljardista reiluun yhteentoista miljardiin euroon.

Tavoite on kunnianhimoinen – ja välttämätön. Sen saavuttaminen vaatii kovaa tahtoa ja tiivistä yhteistyötä tutkimusmaailman, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kiihdytyskaista eurooppalaisille markkinoille

Tärkeä Euroopan tuottavuuden kiihdyttäjä on tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, Horisontti 2020. Sieltä kotiutettavan rahoituksen lisäksi yhteistyöstä saatavat verkostovaikutukset ovat erittäin tärkeitä. Horisontin avulla suomalaiset pääsevät yhteistyöhön muiden osaavien tutkimusryhmien ja yritysten kanssa ja suora väylä vaikka Pieksämäeltä Keski-Euroopan markkinoille on ulottuvillamme.

Jo nyt suomalaiset ovat mukana 7,2 miljardin euron hankevolyymissa, mikä on erittäin merkittävä osaamisen ja yhteistyön lisäys kansallisiin t&i-investointeihin. Suomi onkin ohjelman nettohyötyjä. Tähän mennessä olemme kotiuttaneet 639 miljoonaa euroa tieteen ja innovaatioiden rahoittamiseksi. Jokainen ohjelmaan investoitu euro on tullut 1,34 kertaisena takaisin. Tahti on kiihtymään päin, ja vuoden 2020 loppuun mennessä Suomen saannoksi arvioidaan 1,3 miljardia euroa. Pitkällä aikavälillä puiteohjelmaan tehtyjen investointien on arvioitu johtavan jopa yli kymmenkertaiseen taloudelliseen vaikutukseen.

Samalla on muistettava, että kilpailu rahoituksesta on kova. Menestyminen edellyttää kansallisia tutkimus- ja innovaatiopanostuksia, joilla rakennetaan vahvaa osaamispohjaa ja tutkimus- ja innovointikyvykkyyksiä.

Budjettineuvotteluihin innovaatiokylki edellä?

Meillä on syytä odottaa suuria myös Horisontti 2020:n seuraajalta, suunnitteilla olevalta "Horisontti Eurooppa" -ohjelmalta. Komissio on esittänyt sille 100 miljardin euron budjettia, mikä on merkittävä korotus nykyiseen tasoon verrattuna.

Pallo on nyt Euroopan parlamentin ja erityisesti jäsenmaita edustavan neuvoston käsissä. Ei ole mitenkään varmaa, että budjetti säilyy ehdotetun kokoisena tiukoissa neuvotteluissa. Harva on täysin tyytyväinen rahoituskehyksen kokonaisuuteen. Nyt vaaditaan hallitukselta vahvaa tahtoa ja paljon ponnisteluja muiden tutkimus- ja innovaatiomyönteisten maiden kanssa, jotta t&i säilyvät eurooppalaisena prioriteettina.

Tämä on hyvä tavoite budjettineuvotteluihin Suomellekin. Se on samalla vahva viesti siitä, että Suomi haluaa olla tiiviisti mukana kehittämässä Euroopan kilpailukykyä ja hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Meitä kuunnellaan näissä keskusteluissa.

Kyseessä on valinta Suomen ja Euroopan tulevaisuuden hyvinvoinnin puolesta.