Siirry sisältöön
Blogi 03.12.2018

Tekstiilien kiertotaloudessa valtava globaali bisnespotentiaali

Tekstiili- ja muotiala on yksi resurssi-intensiivisimmistä teollisuuden aloista. Alan kiertotalouskäytännöt kehittyvät kuitenkin vauhdilla. Kun materiaalit hyödynnetään moneen kertaan, säästetään kustannuksia ja luonnonvaroja. Lisäksi kiertotalous mahdollistaa yritysten kasvun ilman lisääntyvää materiaalien kulutusta.
Kirjoittaja
Satumaija Mäki

Asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous
Suomen Tekstiili & Muoti ry
satumaija.maki [at] stjm.fi

Tekstiilien kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti tuotteiden keskimääräinen käyttökertojen määrä on vähentynyt. On arvioitu, että väestönkasvun ja aasialaisen keskiluokan vaurastumisen myötä vaatteiden kokonaiskulutus kasvaa 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä vastaa yli 500 miljardia uutta t-paitaa.

Jo nykyisellään kulutamme luonnonvaroja yli ekologisesti kestävän tason. Alan toimijat ovat uudenlaisen haasteen edessä pohtiessaan, miten tulevaisuuden tarpeisiin voidaan vastata siten, että takaamme resurssien riittävyyden myös tuleville sukupolville.

Jätteestä arvokkaaksi raaka-aineeksi

Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Valtaosa tästä on kuluttajilta syntyvää poistotekstiiliä. Poistotekstiilejä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan, ne voidaan kierrättää uudestaan kuiduiksi tai kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineeksi muilla teollisuuden aloilla. Vain murto-osa poistotekstiileistä kuitenkin päätyy tällä hetkellä kierrätykseen, sillä suurin osa hyödynnetään energiana.

Tekstiilien kiertotaloudessa on valtava globaali bisnespotentiaali. Esimerkiksi Saksassa autoteollisuus on jo vuosikymmeniä hyödyntänyt tekstiilijätettä autojen eristysmateriaaleina ja komposiittiosissa. Paitsi että tekstiilit soveltuvat ominaisuuksiltaan hyvin monipuolisesti erilaisiin käyttökohteisiin, niin niiden avulla saadaan esimerkiksi kevennettyä autojen massaa ja vähennettyä näin liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.

Tekstiilien erilliskeräys tulee EU-alueella pakolliseksi vuonna 2025. Keräys sinällään ei kuitenkaan ratkaise ylikulutukseen liittyvää ongelmaa. Sen sijaan käytöstä poistuva materiaali tulee nähdä arvokkaana raaka-aineena ja löytää sille kustannustehokkaita käyttökohteita.

Osaaminen ja innovaatiot rahaksi

Suomessa on valtavasti osaamista ja tahtoa tekstiilien kiertotalouden edistämiseen. Nykyisten tekstiilikuitujen rinnalle on jo pitkään kehitetty uusia ekologisempia kuituja. Tulevaisuudessa suomalaisilla selluloosa- ja puupohjaisilla kuiduilla voitaisiin korvata esimerkiksi puuvillaa useissa eri käyttökohteissa.

Kaupallistamisvaiheen kynnyksellä ovat myös keksinnöt, joilla vanhat vaatteet saadaan kemiallisten menetelmien avulla kierrätettyä uudestaan kuiduiksi. Tekstiilien matka takaisin vaatteeksi on vielä pitkä, mutta tulevaisuudessa näillä suomalaisilla innovaatioilla voidaan täyttää jatkuvasti kasvavaa luonnonvarojen tarvetta kestävällä tavalla.

Tekstiilien kiertotalous on megatrendi, jossa suomalaisilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet erottautua edelläkävijöinä myös kansainvälisessä kilpailussa. Globaalien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä eri toimialojen kesken sekä uusia rohkeita innovaatioita kierrätettyjen tekstiilien käyttökohteiksi.

Lue lisää aiheesta

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n kiertotalousjulkaisuissa suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset kertovat, miten materiaalit ja tuotteet voidaan säilyttää mahdollisimman pitkään käytössä uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien avulla.

Kiertotalouden kärjessä  ̶  Ratkaisuja tekstiilien kiertoon (pdf)

Kiertotalouden kärjessä II – Ratkaisuja tekstiilien kiertoon (pdf)