Siirry sisältöön
Blogi 22.10.2019

Norjan markkinoille tähtäävä: soita sähköpostin sijasta

Suomalaisyrityksille Norja on erityisen potentiaalinen markkina-alue, sillä maassa investoidaan runsaasti aloilla, joilla suomalaisilla on paljon osaamista. Ulospäinsuuntautuneen norjalaiskulttuurin ymmärrys on suureksi avuksi, kun tavoitteena on laajentaa liiketoimintaa maahan.
Norja
Arktisuus
Biotalous ja Cleantech
Smart Energy Finland
Batteries from Finland
Smart Mobility Finland
Hyvinvointi ja terveys
Smart Life Finland
Personalized Health Finland
Kirjoittaja
Katja Eriksen

Senior Advisor, Business Finland, Norja
+47 402 84 887
katja.eriksen (at) businessfinland.fi

Twitter:
@KatjaEriksen1

Moni kotimainen yritys tähtää kansainvälistyessään Ruotsin jälkeen Saksaan, vaikka rajanaapureistamme löytyy varsinainen piilotettu timantti – Norja. Maa on suomalaisyrityksille erityisen kiinnostava markkina-alue, koska sen bruttokansantuote kasvaa Suomea nopeammin ja maan valtionbudjetti on Suomeen verrattuna 2,5-kertainen. Lisäksi EU:n ulkopuolisena öljymaana Norjan talous toimii omintakeisella tavallaan.

Norja on potentiaalinen markkina-alue monelle yritykselle myös siksi, että Suomella on norjalaisten keskuudessa erittäin hyvä maine teknologiaosaajana. Suomen maine on parantunut parissa vuosikymmenessä hurjasti. Kun muutin Norjaan vuonna 2001, monen mielikuva Suomesta oli tunkkaisen 1960-lukuinen: suomalaiset yhdistettiin lähinnä kiroiluun ja hiihdon dopingiin. Nyt norjalaiset mieltävät Suomen edistyneeksi koulutus- ja insinöörimaaksi, jossa tehdään laadukasta teknologiaa ja jossa asuu maailman onnellisin kansa.

Tällä hetkellä Norjassa on meneillään kaksi suurta muutosta, jotka maahan tähtäävien yritysten kannattaa ottaa huomioon.

1. Maan öljyvarannot ovat hiipumassa.

Nyt Norjassa onkin käynnissä suuri poliittinen keskustelu siitä, mitä tapahtuu öljyn jälkeen. Maa satsaa hurjasti ympäristöteknologioihin ja päästöttömään infrastruktuuriin ja on yksi maailman johtavista sähköautomaista. Tässä on suomalaisyrityksille loistava markkinarako.

2. Maan väestö ikääntyy nopeasti.

Teknologia, erityisesti terveysteknologia kiinnostaa norjalaisia kovasti. Siinä piilee suuri mahdollisuus Suomelle, sillä Norjassa seurataan tarkasti, mitä Suomi tekee terveysteknologian, terveystiedon keräämisen ja tiedon hyödyntämisen suhteen terveydenhuollossa.

Soita, älä sähköpostittele – pikavoitot ovat harvassa

Norjan markkinatilanteen ymmärryksen lisäksi on myös ymmärrettävä työelämän kulttuuria. Yksi tärkeimmistä neuvoista, jonka annan Norjaan tähtääville suomalaisyrityksille, on ihmissuhteisiin panostaminen. Suomalaisia pidetään usein hyvin suorina ja etäisinä. Norjalaiset ovat meitä ulospäinsuuntautuneempia, ja maassa arvostetaan kasvokkain kohtaamista ja puhelinsoittoa sähköpostin sijaan. Norja on pieni maa, ja kaikki tuntevat toisensa, joten suhteita kannattaa rakentaa alusta alkaen huolellisesti. Pohjoismaisten kielten osaaminen on ehdoton valtti, ja se helpottaa yhteistyökumppanien löytämistä. Englannillakin pärjää, mutta silloin painii samassa kastissa muiden eurooppalaisten kanssa.

Kannattaa osoittaa pitkäjänteisyyttä ja tehdä selväksi se, että on tosissaan.

Erityisesti yhteistyön käynnistämisvaiheessa kannattaa saapua paikan päälle vähintäänkin kerran, mielellään useammin. Norjalaiset ovat avoimia uusille asioille, ja he suhtautuvat niihin innokkaasti. Yksi myönteinen tapaaminen ei kuitenkaan yleensä riitä vielä yhteistyön aloittamiseen. Kannattaa osoittaa pitkäjänteisyyttä ja tehdä selväksi se, että on tosissaan.

 Norjaan saapuvia voi yllättää se, miten paljon matkoihin on syytä varata aikaa. Norja on maantieteellisesti hyvin erilainen maa kuin Suomi, ja logistiikka kannattaa ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Tiet ovat mutkikkaita, ja niitä on paljon, sillä koko maa on asutettu. Norjassa onkin hyvin vahva aluepolitiikka, ja infrastruktuuriin sijoitetaan paljon rahaa. Myös tässä suomalaisyrityksillä on loistava sauma: satamia, teitä, tunneleita ja rakennustyömaita on paljon.

Elämä on rennompaa, myös työelämä

Norjalaiset ovat usein vähemmän muodollisia ja virallisia kuin suomalaiset. Tämä näkyy esimerkiksi päätöksenteossa ja työpaikkojen hierarkiassa: kun Suomessa päätöksenteko on usein varsin prosessinomaista ja muodollista, Norjassa päätöksiä tehdään isommalla porukalla. Myös epävirallista viestintää on enemmän. Uusiin asioihin norjalaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti ja uteliaasti, ja ihmisten kanssa on helppo tulla toimeen.

Norjalaiseen rentouteen kuuluu myös työelämän ja perhe-elämän tasapaino. Palaveria ei kannata perjantaina pitää puolen päivän jälkeen, koska silloin ihmiset lähtevät mökille. Elämänlaatu on korkea, ja se minua Norjassa viehättääkin.

Olen asunut Oslossa kohta kaksikymmentä vuotta, ja tieni Norjaan sai alkunsa vaihto-opiskelusta. Valmistuin aikoinani kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja unelmoin aina ulkomaille lähtemisestä. Lähdin vaihto-opiskelemaan Itävaltaan ja sieltä päädyin töihin Espanjaan, jossa tapasin nykyisen, Norjasta kotoisin olevan mieheni. Sen koommin en olekaan Suomessa asunut. Aloitin Business Finlandilla neuvonantajana tammikuussa, ja kyseessä on itse asiassa ensimmäinen suomalainen työpaikkani!

Kahta asiaa Suomesta tosin kaipaan: saunaa ja lämmintä lounasta. Norjassa vallitsee matpakke- eli eväskulttuuri, johon on syytä varautua – työpaikan kanttiinissa on turha haikailla lämpimän ruuan perään. Pelkän kylmän sämpylän syöminen lounaaksi järkyttää suomalaista vielä pidemmänkin ajan jälkeen!

Katso webinaaritallenne

Team Finland -verkoston Norjan asiantuntijat kertoivat Team Finland Talks: Norja -webinaarissa 31.10.2019 maan markkinamahdollisuuksista. Äänessä ovat suurlähettiläs Mikael Antell sekä asiantuntijat Katja Eriksen Business Finlandista ja Jukka Suokas Finnverasta.

Lue lisää

 

Blogisarjamme avaa Business Finlandin neuvonantajien vinkkejä siihen, miten tehdään onnistunutta kauppaa vientimarkkinoille. Eri maiden asiantuntijat avaavat kussakin blogissa vientimaan kulttuuria ja sitä, mitä erityistä markkinoilla on huomioitava Suomeen verrattuna. Blogisarjassa myös kerrotaan asiantuntijan oma tarina ja se, miten kukin päätyi kyseiseen maahan.