Blogi 04.02.2019

Terveiset Iisalmesta: Vain paras riittää

Sampo – valmistettu Suomessa -kampanja järjestää valmistavan teollisuuden yrityksille SAMPO-pajoja, joissa käydään läpi yritysten onnistumisia kilpailukyvyn parantamisessa. Iisalmessa Sampo-paja järjestettiin viime joulukuussa.
Kirjoittaja
Jarmo Raittila

Business Finlandin asiantuntija
Sampo-kampanjan vetäjä

Iisalmen Sampo-paja 12.12.2018 keskittyi suurelta osin laadun merkitykseen monesta eri näkökulmasta. Laatu ei ole itsetarkoitus, mutta yrityksen lähtökodat ja markkina-asema liittävät laatu-käsitteen toimitusvarmuuteen ja tuottavuuteen. Erinomainen esimerkki oli Genelec Oy:n tuotantojohtaja Piia-Riitta Bergmanin esitys, jossa korostui maailmanlaajuisesti huippuluokan äänentoistoon valmistettavien kaiuttimien asiakasvaatimukset – vain paras riittää! Markkinoinnillisesti hyvää laatua kuvastaa myös yrityksen ylläpitämä ”Made in Finland” -slogan.

Tilaisuudessa keskityttiin myös isojen päämiesten kanssa toimimiseen ja tämän toiminnan kehittämiseen. Lähtökohtana on, että toimintatapojen pitää olla kunnossa. Vasta nniden päälle on mahdollista toteuttaa mm. digitaalisuus yhdistämällä erilaiset rajapinnat.

Toolfac Oy:n tehtaanjohtaja Juhani Niirasen esimerkki korosti verkostossa toimimisen haasteellisuutta myös siltä osin, että isojen päämiesten kautta toimituksista menee liki sata prosenttia välillisesti vientiin. Tällöin toimitusvarmuus pitää olla samoissa prosenteissa. Haasteeseen on tartuttu siten, että kehitystyö on yrityksen jatkuva toimintatapa ja yhteistyö päämiesten kanssa nähdään avaimena tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Sampo-pajan kommenttipuheenvuoron piti tekn.tri Seppo Torvinen. Hänen esityksessä tiivistyi hienolla tavalla toimitusvarmuuteen liittyvät eri tekijät ja niistä aiheutuva kokonaisvaikutus. Tämän Torvinen havainnollisti esityksensä aikana kuvaksi nimeltään ”Kilpailukykysipuli”.

Toimintatapojen kehittämisen suuri riski on tehdä yksittäisiä parannuksia, jotka helposti johtavat osaoptimointiin. Tällöin kokonaisvaikutus saattaa yrityksen kannalta olla jopa negatiivinen. Tämän takia kehittäminen tulisi toteuttaa tavoitteellisen jatkuvan toiminnan menetelmin, esim. Toyotan Kata-kehittäminen.