Siirry sisältöön
Blogi 28.05.2020

Innovaatiotoiminnan mittaaminen vaatii laajaa ymmärrystä vaikuttavuudesta

Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden mittaamisen tulisi perustua laajaan mittarikokonaisuuteen ja systeemisten vaikutusten ymmärtämiseen.
Kirjoittaja

Arho Suominen

Johtava tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Teollisuusprofessori, Tampereen yliopisto

Kirjoittaja

Kirsi Hyytinen

Erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan lähes yksinomaan talouskasvun näkökulmasta. Viime aikoina huomiota saanut emeritusprofessori Matti Pohjolan raportti korostaa tuottavuusnäkökulmaa toteamalla, että "...elintaso nousee työn tuottavuuden kasvusta, mikä puolestaan syntyy teknologian kehittymisestä." Näin tulemme niputtaneeksi TKI-panostukset ja niiden laaja-alaiset yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin vaikutukset kiinteästi toisiinsa. Tämän kytköksen vuoksi vaikuttavuuden analyysi on jo pitkään keskittynyt TKI-toiminnan mitattaviin tuottavuusvaikutuksiin.

Koska tuottavuus kuvaa varsin kapeasti yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin kehitystä, on tuottavuusmittarin rinnalle noussut tarve mitata vaikuttavuutta nykyistä laaja-alaisemmin. Maaliskuussa julkaistussa Euroopan komission raportissa todettiin, että kestävän kasvun strategian pohja muodostuu neljästä ulottuvuudesta: ympäristön ja talouden kestävyys, tuottavuuden kasvu sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nämä tulisi huomioida kokonainaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkastelussa. Vaikka komissio korostaa yhä TKI-toiminnan ja tuottavuuden välisen yhteyden merkitystä, on mittaristo laajentunut huomattavasti aiemmasta. Hyvien, vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden tunnistaminen on kuitenkin haastavaa. Siksi käytössä olevat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan mittarit kohdistuvat tyypillisesti panostusten tai suorien tuotosten mittaamiseen. Mikäli tarkastelemme vain panostuksia, emme saa riittävästi tietoa siitä, miten onnistumme kehittämään pitkällä aikajänteellä vaikuttavia ratkaisuja.

Perinteisissä mittareissa haasteita

"Perinteisten" mittarien haasteena on, että ne eivät tee näkyväksi TKI-toiminnan kokonaisvaltaisia vaikutuksia systeemisessä ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Käytännössä mittarit kiinnittävät huomiota teknisiin ja taloudellisiin saavutuksiin, mutta ne eivät tee näkyväksi ratkaisujen ja päätösten aineetonta ja sosiaalista arvoa. Pahimmillaan yksipuoliset mittarit voivat johtaa epätarkkoihin tulkintoihin ja vääriin johtopäätöksiin. Toisin kuin Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi argumentoi, mittaripohjan laajentamisessa ei ole kyse vastakkainasettelusta, vaan kompleksisten järjestelmien kokonaisuuden mallintamisessa laaja-alaisesti, vaikuttavuuden eri ulottuvuudet huomioiden.

Uusia mallinnuksia tarvitaan analysoimaan innovaatioiden laaja-alaisia vaikutuksia

Myös monimutkaisia vaikuttavuusvyyhtejä voidaan mallintaa. Mallinnuksen avulla on mahdollista arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia myös silloin, kun syy-seuraussuhteet eivät ole täysin suoraviivaisia. Tämä vaatii kuitenkin sellaisten mekanismien ja menetelmien kehittämistä, jotka lisäävät ymmärrystä tavoitteiden ja vaikutusten yhteyksistä, tunnistavat vaikutusten keskinäisiä riippuvuussuhteita, sekä kohdistavat katseen vaikutusten aikaansaamiseen tulevaisuudessa. Uusia mittareita tulee kehittää hyödyntämällä uutta tietoaineistoa ja analysoimalla kokonaisvaltaisesti saatavilla olevaa tietoa. Tällaisen järjestelmällisen mallinnuksen integroiminen perinteiseen arviointiin auttaa arvioimaan päätösten dynaamisia vaikutuksia sekä niitä mekanismeja, joilla haluttuihin vaikutuksiin voidaan päästä. Uudenlaisten mittareiden ja menetelmien yhdistelmä mahdollistaa sen, että tietoon perustuva päätöksenteko innovaatiotoiminnan vaikutuksista nojaa tuottavuustiedon lisäksi arvioihin tehtyjen päätösten laaja-alaisista vaikutuksista ja niiden keskinäisistä riippuvuussuhteista. Laaja-alainen tietopohja on edellytys kestävää kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Tämä kirjoitus on syntynyt osana Business Finlandin rahoittamaa INNOPACT-tutkimusprojektia, jonka pääasiallinen toteuttaja on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Business Finlandin innovaatiotutkimusprojektien jaettuna tavoitteena on löytää ratkaisuja Suomen talouden ja yhteiskunnan globaaleihin haasteisiin sekä lisätä politiikantekijöiden vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. INNOPACT-projektissa tutkitaan uusia vaikutusarvioinnin menetelmiä, jotka yhdistävät historiallisen aineiston dynaamisiin malleihin ja lähestymistapoihin.

Lähteet:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162051/TEM_2020_05.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/2020-european_semester_communicationcountry_reports_en.pdf
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006434346.html?share=3df038f1e0c8b81862e33b9d7718d11f