Siirry sisältöön
Blogi 08.06.2020

Korona kiihdyttää kaupan murrosta

Kun koronaepidemian vuoksi ihmisten liikkumista rajoitettiin, olivat vaikutukset kauppaan mittavat. Kivijalkamyymälöiden asiakasmäärät vähenivät ja kysyntä siirtyi suurelta osin digitaalisen kaupan kanaviin.
Ohjelmat ja palvelut (LOCAL)
Consumer Business
Experience Commerce Finland
Kirjoittaja
Aija Kalander

Ohjelmapäällikkö, Experience Commerce
aija.kalander (at) businessfinland.fi
+358 40 555 1637

Olemme seuranneet Experience Commerce -ohjelman kautta yli 300 kaupan alan yritystä, kaikenkokoisia ja lukuisilta eri toimialoilta, joten meillä on ollut viime kuukaudet näköalapaikka seurata alan kehittymistä korona-aikana.

Pandemia on kiihdyttänyt merkittävästi digitaalisen kaupan kasvua. Toimialan kasvu on viime vuosina ollut keskimäärin 15% vuodessa, vuonna 2020 se saattaa olla jopa kaksinkertainen. Ruuan verkkokauppa teki läpimurtonsa epidemian aikana. Seuraavassa muutamia muita havaintoja kaupan alalta nyt, kun poikkeusaikaa on kestänyt lähes kolme kuukautta.

1. Kun kansalaiset jäivät kotiin etätöihin ja ravintolat suljettiin, syntyi kotoilun ja ulkoilun trendi. Ne verkkokaupat, jotka toimivat näillä aloilla ovat kokemuksemme mukaan vähintään kaksinkertaistaneet myyntinsä. Ja varsinkin ne toimijat, jotka ovat panostaneet digitaalisen kaupan kehittämiseen jo ennen epidemiaa, ovat kasvaneet jopa satoja prosentteja, myös kansainvälisillä markkinoilla.

2. Liikkumisrajoituksista eniten kärsineet toimijat ovat matkailu, ravintolat, tapahtumat, ja kuntosalit jne. Osa näistä yrityksistä on reagoinut ilahduttavan nopeasti ja ennakkoluulottomasti tilanteeseen muotoilemalla liiketoimintamallinsa hetkessä uusiksi hyödyntämään verkon mahdollisuuksia. Ennen näkemättömiä toimintamalleja onkin nähty esimerkiksi virtuaaliliikunnassa, kukkakaupassa ja fine dining -ravintolaruuan ulosmyynnissä. Osalle näistä pakon edessä tehdyistä ratkaisuista tulee todennäköisesti uusi, pysyvä tapa palvella asiakkaita.

3. Verkkokaupan toimialoilla, joissa pandemian aiheuttamasta asiakaskäyttäytymisestä ei ollut johdettavissa suoria yhtymäkohtia, esimerkiksi muoti, kirjat ja kosmetiikka, koettiin ensin melko iso pudotus. Tämä kesti kuitenkin vain 2-4 viikkoa, jonka jälkeen myynti kääntyi tasaiselle kasvu-uralle ja on nyt keskimäärin muutamia kymmeniä prosentteja plussalla.

Jo ennen pandemiaa perinteisen kaupan liiketoimintamallit ja arvoketjut ovat olleet digitalisaation johdosta melkoisessa myllerryksessä. Tähän tilanteeseen pandemia on ollut piste iin päälle. Perinteisen kaupan toimijoista konkurssihakemuksen ovat jättäneet korona-aikana esimerkiksi USA:ssa JCPenney, Neiman Marcus. Suomessakin Stockmann ajautui velkasaneeraukseen.

4. Monissa yrityksissä, joissa verkkokaupan kehittäminen on ollut niin sanotusti lapsipuolen asemassa ja pääpaino kivijalan kehittämisessä, tämä asetelma on koronan aikana tehnyt täyskäännöksen. Verkkokauppa ei ole enää marginaalinen osasto muiden tukitoimintojen joukossa, vaan se nähdään nyt merkittävänä osana yrityksen liiketoimintaa.

Olisiko tässä nyt se paikka, jossa vihdoin näiltä perinteisen kaupan alan toimijoilta löytyy rohkeus muuttaa omaa liiketoimintamalliaan riittävän radikaalisti vastaamaan tämän päivän globaalia digitaalista markkinaa?

5. Pandemian välittömänä vaikutuksena monille yrityksille heräisi välitön tarve verkkokaupan perustamiselle. Business Finlandiin on tullut tuhansia yhteydenottoja: ”Haluaisin perustaa verkkokaupan, mistä saisi apua ja osaajia?”. Suomessa oli ennen koronaa noin 30 000 toimivaa verkkokauppa, nyt voi olla tekeillä hyvinkin vähintään puolet lisää.

Valitettavasti vieläkin suuri osa verkkokaupoista toteutetaan tekniikka edellä: Valitaan verkkokauppa-alusta, johon laitetaan tuotteet ja sitten ihmetellään, kun kauppa ei käykään. Aloittavien verkkokauppiaiden tueksi Experience Commerce -ohjelmatiimi tuotti Verkkokaupan perustamisen ABC -tukimateriaalit, videon ja oppaan, joissa on mukana myös strateginen ja kaupallinen näkökulma.

Miten tästä eteenpäin?

Kansainvälinen digitaalinen kuluttajakauppa oli vuonna 2019 suuruudeltaan 3 500 Mrd$, mutta vasta n. 20 % Suomen kuluttajakaupasta on digitaalista. Lisäksi koko maailman väestöstä vasta n. 20 % on tehnyt verkkokauppaostoksia. Yleisesti ennustettiin jo ennen poikkeustilaa, että digitaalinen kauppa kaksinkertaistuu edelleen seuraavan neljän vuoden aikana.

Vienti on ollut Suomessa perinteisesti teollisuuden ja B2B-yritysten pelikenttä. Nykyinen digi-infra ja D2C-markkina (direct to consumer) mahdollistaa kansainvälisen kaupan ja viennin kaikille. Suomesta tuskin tulee D2C-kaupan suuryritystä, joka myisi miljardeilla, mutta lähivuosina on hyvinkin mahdollista löytää tuhat pk-yritystä, jotka myyvät kymmenillä miljoonilla.

Toivottavasti pandemian synnyttämä pakko tarkastella uusia vaihtoehtoja tulee vauhdittamaan suomalaisten yritysten reagointia meneillään olevaan muutokseen. Digitalisoituva kauppa tarvitsee aivan uudenlaista kaupan kulttuuria, uusia johtamismalleja sekä uutta osaamista.

Ihmisillä on erilaisia ostotarpeita ja -tilanteita, joita kaupan toimijoiden tulee ymmärtää entistä kokonaisvaltaisemmin. Asiakaskokemus ratkaisee. Ne toimijat tulevat menestymään, joilla asiakas on aidosti keskiössä kaikessa tekemisessä riippumatta siitä, onko yritys kivijalkakauppa, verkkokauppa vai niiden yhdistelmä.

Business Finlandin Experience Commerce Finland -ohjelma tehostaa suoraan kuluttajille myyvien yritysten (direct to consumer, D2C) kansainvälistä kasvua. Tavoitteena on lisätä yritysten kyvykkyyttä vastata digiajan asiakkaiden odotuksiin yksilöllisestä ja saumattomasta asiakaskokemuksesta. experience.commerce.fi