Siirry sisältöön
Blogi 02.06.2020

Opetus digitalisoituu maailmassa jo 2023?

Koronakevät on ravistellut opetusalan ammattilaisten maailmankuvia ja saanut aikaan valtavan asennemuutoksen. Tänä keväänä, ensimmäisen kerran, suuri osa opetuksen ammattilaisista uskoo digitaalisen disruption tapahtuvan jo ennen vuotta 2023. Maaperä digisiirtymälle on siis muokattu ja me olemme Suomessa hyvissä asemissa.
Kirjoittaja
Piia Moilanen

Opetusteknologia alustataloudessa
Kampanjan koordinaattori
piia.moilanen (at) businessfinland.fi
+358 50 5577 748

Tämä kevät muistetaan opetusalalla siitä, että ekaluokkalaisetkin oppivat etäkokousten etiketin. Me vanhemmat muistamme myös olkkareissa vedetyt jumppatunnit, etäkokeet ja yhteydet, jotka pätkivät kriittisinä hetkinä. Olimme osa valtavaa globaalia muutosta. Digitaalisten työkalujen maailmaan kurkisti sadat miljoonat uudet koululaiset opettajineen.  

Nyt lukukauden päättyessä on toivottavasti aikaa pohtia, miten digitaalisia työkaluja tulisi jatkossa hyödyntää. Enkä tarkoita nyt koulun sähköistä ilmoittautumiskaavaketta tai digikirjojen käyttöä, joiden osuus muuten luokkaopetuksessa ennen koronakriisiä oli noin 20 %. Tarkoitan erityisesti edistyneempien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi oppimisen ja opetuksen järjestämisen alustat, etäopetusratkaisut sekä big datan, tekoälyn ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa. Näiden edistyneempien digityökalujen kysyntä on ollut vahvassa kasvussa jo useamman vuoden ajan. Yleinen käsitys kuitenkin on, että niiden käyttö on ollut vähäistä. Globaalisti opetussektorin digitalisaatioasteeksi oli arvioitu ennen koronakriisiä pari prosenttiyksikköä ja markkinan koko noin 250 mrd €.

Opetusteknologia-ala kasvu kiihtyy

Kasvaneesta digiratkaisujen kysynnästä ovat tähän mennessä hyötyneet erityisesti globaalit ohjelmisto- ja alustayhtiöt, joiden järjestelmät ovat olleet ilmaisia tai hankittuna jo ennen kriisiä. Toki myös valmiiksi kilpailutettujen pienempien ratkaisujen kysyntä on kasvanut.

Ehkä hieman yllättäen jopa puolet opetusteknologiaa tarjoavista yrityksistä on kärsinyt kevään aikana kysynnän notkahtamisesta. Aikaa uusille hankinnoille tai kehittämistyölle ei kouluissa ja kunnissa ollut. Useat yritykset tarjosivat sen vuoksi sovelluksiaan rajoitetuksi ajaksi ilmaiseen käyttöön. Samalla yritykset ovat voineet lisätä asiakkaiden ymmärrystä ratkaisujen mahdollisuuksista. Seuraava haaste on saada uusista käyttäjistä maksavia asiakkaita.

Opetusteknologiaratkaisujen kysynnän arvellaan normalisoituvan nopeasti ja kasvun kiihtyvän. Myös pääomasijoittajat pitävät alan kasvunäkymiä rohkaisevina. Kiinnostavimmat markkinat syntyvät sinne, missä yksittäisten digiratkaisujen sijaan muutetaan toimintamalleja ja investoidaan alustaratkaisujen käyttöönottoon. Eniten kasvua odotetaan syntyvän Lähi-Itään, Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Suomi hyötyy disruptiosta

Virtuaalisesta suvivirrestä huolimatta koronakriisi ei hellitä. Olisi löydettävä lisää resursseja digitaalisten työkalujen ja työskentelytapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Digitalisaatio pitäisi osata ajatella uusiksi, osana koulutuksen ja oppimisen kehittämistä, ei pelkkinä laite- tai palveluhankintoina.  

Koronakevät on ravistellut opetusalan ammattilaisten maailmankuvia ja saanut aikaan valtavan asennemuutoksen. Tänä keväänä, ensimmäisen kerran, suuri osa opetuksen ammattilaisista uskoo digitaalisen disruption tapahtuvan jo ennen vuotta 2023. Maaperä digisiirtymälle on siis muokattu.

Muutos saa tulla. Me olemme Suomessa hyvissä asemissa. Meillä on paljon lupaavia opetusteknologiayrityksiä, joissa myös pedagoginen osaaminen on vahvaa. Lisäksi meillä on tärkeää ICT:n, 5G, lisätyn todellisuuden, kyberturvan, lohkoketjujen ja tekoälyn osaamista. Meillä on maailmanluokan opet ja hallinto, joka haluaa edistää digitalisaatiota. Olemme jo investoineet alustaratkaisujen, oppimisanalytiikan ja ekosysteemien rakentamiseen.

Merkittäviä viime aikaisia opetusalan digitalisaatiota vauhdittavia panostuksia on esimerkiksi kuntien alustauudistusta luotsaava DigiOne-projekti. Yksin Business Finlandin tuki vivuttaa noin jo 30 miljoonan euron kehityspanostuksen opetusteknologia-alalle.

Taitavasti tehty koulutuksen digisiirtymä tekee suomalaisesta opetuksesta tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa ilman, että kustannukset karkaavat. Samalla voimme synnyttää kiinnostavan edelläkävijämarkkinan ja vientieuroja tuottavan alan, joka kasvaa taantumasta huolimatta. Maineemme maailmalla on valmiiksi hyvä.