Siirry sisältöön
Blogi 18.09.2020

Vastuulliset yritykset menestyvät koronakriisin jälkeisessä maailmassa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) tarjoavat valtavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja muille organisaatioille, sillä nyt investoidaan miljardeja dollareita uusiin liiketoimintaratkaisuihin, joilla on yhteiskunnallista vaikutusta. Haasteet näkyvät eniten kehitysmaissa, mutta vaikuttavuusliiketoiminta on kasvamassa myös muualla megatrendiksi. Vai onko kyseessä sittenkin aivan uusi liiketoimintatapa?
Developing Markets Platform
Christopher Palmberg

christopher.palmberg (at) businessfinland.fi

Twitter:
https://twitter.com/chpalmberg
New Yorkin toimisto
Niklas Kiviluoto

niklas.kiviluoto (at) businessfinland.fi

Twitter:
https://twitter.com/NiklasKivi

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän tauon globaalissa liiketoiminnassa. Miljoonien yritysten liiketoiminta on järkkynyt perustavanlaatuisesti ja taistellessaan olemassaolostaan niiden on ollut pakko vähentää merkittävästi toimintojaan. Monilla yrityksillä on ollut edessään totuuden hetki, kun on täytynyt tarkastella suurennuslasilla omaa liiketoimintaa ja selvittää, mitkä yrityksen perimmäiset arvot todella ovat. Olemme saaneet todistaa uskomattomia tekoja ympäri maailman yritysten osoittaessa anteliaisuuttaan, ystävällisyyttään, empatiaansa ja yhteistyökykyään.

Nyt kun maailma alkaa hiljalleen jälleen avautua, yritykset ovat tienhaarassa. Niiden pitää päättää, haluavatko ne palata vanhoihin toimintatapoihin vai käyttää hyväkseen tämän tilaisuuden alkaa tehdä asioita oikealla tavalla? Oikealla tavalla toimimisella tarkoitamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden noudattamista ja kokonaisvaikutuksen huomioimista yrityksen liiketoiminnassa. Nämä ovat toimenpiteitä, jotka jokainen yritys voi tehdä. Nyt on oikea aika niiden toteuttamiselle.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja yhteiskunnalliset yritykset

Yhteiskunnalliset yritykset keskittyvät tiettyihin myönteisiin tuloksiin, joita saadaan aikaan ottamalla huomioon liiketoiminta-alan eri sidosryhmät, kuten työntekijät, asiakkaat ja yhteisöt sekä ympäristöä koskevat näkökohdat. Yhteiskunnallisten yritysten tarve näkyy selkeästi monilla kehittyvillä markkinoilla Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, sillä näillä alueilla sekä ympäristöhaasteet että yhteiskunnalliset haasteet ovat näkyvimmät. Kyseisillä markkinoilla globaalit kehityspankit, erilaiset rahastot, hyväntekeväisyysjärjestöt ja yksityiset sijoittajat etsivät aktiivisesti skaalautuvia, kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja, joihin ne voisivat investoida.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus liiketoiminnassa on lisääntynyt osana suurempaa yritysmaailman suunnanmuutosta, jossa yritykset pyrkivät harjoittamaan liiketoimintaa vastuullisemmalla tavalla. Yritysten kokoushuoneissa on viime vuosina alettu kiinnittää strategista huomiota yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen vaikuttavuuteen, mikä on alkanut haastaa perinteisiä toimintatapoja. Siinä missä YK:n Global Compact -aloite käynnistettiin 2000-luvun alussa, näyttää siltä, että Yhdysvalloissa ensimmäinen suuri näkyvä muutos tuli esille BlackRockin toimitusjohtajan Larry Finkin esittelemänä vuonna 2018. Tuolloin hän osakkeenomistajille kirjoittamassa kirjeessään peräänkuulutti kaikille yrityksille tarkoitusperää ja vahvempaa sitoutumista sidosryhmiin, haastaen näin vallitsevan näkemyksen liiketoiminnasta vain ja ainoastaan osakkeenomistajia hyödyttävänä toimintana. Kyseisellä kirjeellä oli suuri painoarvo, tulihan se maailman suurimmalta varainhoitajalta, jonka hallinnassa oli yli 7 biljoonaa dollaria. Myöhemmin Fink vaati rahoitusalalle perustavanlaatuista muutosta ja ilmoitti kestävän kehityksen olevan yritysten uusi sijoitusnormi. Vuonna 2019 perustettiin Business Roundtable -verkosto, joka koostuu 200 suuresta yhdysvaltalaisesta yhtiöstä, ja Maailman talousfoorumi kokoontui Davosissa.

Yritykset ympäri maailman ovat alkaneet huomioida entistä tarkemmin yrityksensä vaikuttavuutta niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Lisäksi ne ovat alkaneet ymmärtää, että niillä voi olla merkittävä rooli myönteisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa.

Yhä enemmän pääomaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseen

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ei ole ainoastaan kehitysmaissa vaan vaihtelevassa määrin maailman jokaisessa maassa. Jos tarkastelemme asiaa globaalista näkökulmasta käsin, Better Business Better World -raportin mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat ratkaisut voivat saada aikaan jopa 12 biljoonan dollarin liiketoimintamahdollisuudet.

Näin ollen yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnassa ei ole millään muotoa kyse hyväntekeväisyydestä. Kyse on voiton tuottamisesta, mutta tavalla, jolla on myönteinen ja mitattavissa oleva vaikutus yhteiskuntaan. Tämä houkuttelee sijoittajia, mikä näkyy yhä suurempana pääomavirtauksena yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen. Vaikuttavuussijoittamisen verkosto (GIIN) arvioi maailmanmarkkinoiden arvoksi 502 miljardia dollaria ja sijoittajien määräksi yli 1 300. Esimerkiksi tammikuun alussa Tukholmassa sijaitseva Norrsken Foundation perusti uuden rahaston, jonka arvo on 100 miljoonaa dollaria. 12.2.2020 puolestaan New Yorkissa sijaitseva KKR ilmoitti perustaneensa uuden 1,3 miljardin dollarin vaikuttavuusrahaston. Tähän mennessä 85 sijoittajaa, joiden hallinnassa on yli 350 miljardia dollaria, ovat sopineet vaikuttavuuden hallintaa koskevista toimintaperiaatteista, jotka otettiin käyttöön huhtikuussa 2019. Innovatiiviset mekanismit, kuten sosiaaliset vaikuttavuusjohdannaiset, jatkavat kasvuaan, ja niitä on maailmanlaajuisesti jo yli 150 kappaletta.

Suomalaisille yrityksille monen miljardin mahdollisuudet

Suomea ja Pohjoismaita yleensäkin pidetään usein kestävän kehityksen globaaleina johtajina. Ne tunnetaan vastuullisista ja sidosryhmät paremmin huomioivista liiketoimintatavoistaan. Tämän vuoksi elämmekin jännittäviä aikoja. Suomalaisilla yrityksillä on nyt monen miljardin mahdollisuudet hyödyntää tätä vahvaa perustaa, jolle rakentaa uusia globaaleja menestystarinoita yhteiskunnallisten yritysten parissa. Me voimme toimia yhtenä suunnanmuutoksen johtajamaista. Monet pohjoismaiset toimijat ovat jo alkaneet edetä suunnitelmissaan. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on SDG Accelerator -ohjelma, jota rahoittaa muun muassa Tanskan teollisuussäätiö.

Business Finland ja ulkoministeriö pyrkivät yhdessä auttamaan suomalaisia yrityksiä luomaan vaikuttavuusliiketoimintaa kehittyvillä markkinoilla Business with Impact (BEAM) -ohjelmansa puitteissa. Työtä jatketaan uuden Developing Markets Platform -ohjelman kautta. Suomalainen innovaatiorahasto Sitra on toteuttanut erilaisia ohjelmia, kuten Impact Investing- ja Impact Accelerators -ohjelmat, ja auttanut perustamaan Suomeen viisi sosiaalista vaikuttavuusjohdannaishanketta.

Valinta on siis sinun. Kumman suunnan valitset? Mietitkö jatkossakin, kuinka asiat tulisi tehdä vai näytätkö esimerkkiä siitä, miten liiketoimintaa voidaan harjoittaa vaikuttavuutta edistävällä tavalla, joka saa aikaan positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia?

 

Lue lisää Developing Markets Platformista