Siirry sisältöön
Blogi 15.03.2021

Alustatalous teollisen tuottavuusloikan ytimessä: Kuinka muuttaa data rahassa mitattavaksi?

Mitä mahdollisuuksia ja haasteita data- ja alustatalous tarkoittaa teollisuudelle? Miten toiminta muutetaan dataksi, jolla on arvoa ja miten tämä arvo tulisi muuttaa yrityksen liiketoiminnalle hyödylliseksi – kuten rahassa mitattavaksi?
Kirjoittaja
Toni Mattila

Kirjoittaja on Business Finlandin Sustainable Manufacturing Finland -ohjelman päällikkö.

Twitter:
@MattilaToni

Tietoa hyödynnetään liiketoiminnassa yhä enemmän, ja tiedosta itsessään on jo tullut merkittävä vaihdannan kohde. Vähittäiskaupan alalla tietoa on hyödynnetty jo pitkään mm. digitaalisen mainonnan kohdentamisessa ja asiakasuskollisuuden kasvattamisessa. Kaupan alalla onkin jo siirrytty digitaalisten ja fyysisten myyntikanavien yhdistämiseen ja tiedon hyödyntämiseen näissä monikanavaratkaisuissa.

Vastaavasti matkailuun liittyvät palvelut ovat olleet alustatalouden kehityksen vetureita aivan alusta asti. Tällä alalla kehityksen kärki onkin saavuttanut jo paikallisliikenteen, missä eri kulkuneuvoja yhdistetään reaaliaikaisen tiedon avulla liikkumista palvelullistavilla alustoilla. Teollisuudessa datan hyödyntämisessä otetaan kuitenkin vasta ensiaskelia – datan laajemmassa hyödyntämisessä piilee teollisuudelle merkittävä kasvupotentiaali.

Kannustankin kaikkia aiheesta kiinnostuneita tutustumaan Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot -julkaisuun. 

Miten tietoa voi hyödyntää liiketoiminnassa?

Tiedolla tuotetaan liiketoiminnallista arvoa keräämällä raakadataa eri lähteistä, yhdistelemällä, analysoimalla ja hyödyntämällä saatua tulosta eri liiketoiminnan osa-alueilla. Teollisuudessa tiedon hyödyntämisen hitaasta kehityksestä syytetään usein datan siiloutuneisuutta epäyhteensopiviin järjestelmiin ja formaatteihin. Tätäkin suurempi haaste lienee se, että yrityksissä ei aina osata täysin hahmottaa tiedon liiketoiminnallista arvoa. En tietenkään tarkoita sitä, etteikö datalla ohjatun teollisen prosessin tuottavuus- ja kustannusvaikutuksia ymmärrettäisi yleisellä tasolla. Kyse on ennemminkin haasteista hahmottaa mallien hyödyt oman yrityksen liiketoiminnassa.

Yhdessä kehittäminen ja toisilta oppiminen olisi ensiarvoisen tärkeää toimivien käytäntöjen yleistymisessä.

Se, että kaupallisesti saatavilla olevat ratkaisut vaativat usein merkittävää räätälöintiä, tekee niiden käyttöönotosta ajankäytöllisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Lisäksi järjestelmätoimittajien aiemmat referenssit eivät usein ole julkisia. Näin ollen uuden teknologian käyttöön ottoon varmasti liittyy paljon epäilyksiä ja investoinnit tapahtuvat verkkaisesti.

1. Dataa on jaettava, jotta saadaan hyötyjä

Yksittäisen yrityksen hallussa olevalla datalla saatetaan pystyä luomaan hyötyjä myös laajamittaisemmin sitä ympäröivässä kumppaniverkostoissa. Tällöin voidaan jo puhua datataloudesta, koska osapuolten on sovittava tiedon jakamisen tai vaihtamisen periaatteista. Esimerkkinä voidaan mainita yrityksen alihankintaverkosto, jossa tilaus-toimitusketjuja hallitaan reaaliaikaisesti. Koska tämän kaltaiset järjestelmät edellyttävät yrityskohtaisen tiedon avaamista kumppaneille, tiedon hyödyntäjien välisestä luottamuksesta muodostuu merkittävä tekijä.

Vielä tänään teollisuudessa dataa jaetaan pääasiassa vasta hyvin rajatuissa määrin läheisimpien kumppaneiden kesken ja lähinnä erilaisia kokeiluja varten. Tiedon rajallisesta saatavuudesta on puolestaan muodostunut yksi keskeinen syy siihen, että algoritmit teolliseen arvonluontiin ovat vielä osin kehittymättömiä ja monet mallien lupaamat hyödyt siten vielä realisoimatta.

2. Toisilta oppiminen on helpoin tapa päästä käyntiin

Tulevaisuudessa teollisen tuottavuuden ja kilpailukyvyn ytimessä ovat digitaalisille alustoille rakentuva verkostopohjainen yhteistyö ja kumppanuussuhteet. Alustataloudessa tuottajat ja hyödyntäjät kytkeytyvät monenkeskiseen markkinaan, jossa dataa vaihdetaan ja hyödynnetään ja jossa tieto muuttuu liiketoiminnallisen arvon kautta rahassa mitattavaksi. Teollinen alustatalous yhdistää fyysiseen valmistuskapasiteettiin ja palvelut digitaalisesti ja siten mahdollistaa teollisuudelle täysin uudenlaisen arvonluomisen. Avoimet teolliset alustat ovat kuitenkin vielä kaukaisia, mutta erinomaisia pelinavauksia löytyy yhteiseurooppalaisten IDSA:n ja Gaia-X:n lisäksi meiltä Suomestakin, esimerkkinä vaikkapa AirFaas Oy.

Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa yhdessä kehittäminen ja toisilta oppiminen olisi ensiarvoisen tärkeää toimivien käytäntöjen yleistymisessä. Teollisen data- ja alustatalouden syntymiseksi Suomeen olisikin olennaisen tärkeää muodostaa avoimuuteen, yhteiseen kehittämiseen ja kokemusten jakamiseen perustuvia toimintamalleja. Toisilta oppiminen on kuitenkin näistä ehkä helpoin tapa päästä käyntiin. Tähän liittyvät tuore katsaus ”Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot” tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kurkistaa suomalaisissa yrityksissä kehitettyihin tapoihin luoda datapohjaista liiketoimintaa. 

Tutustu Sustainable Manufacturing Finland -ohjelman palveluihin