Siirry sisältöön
Blogi 23.03.2018

Juho Väänänen: Enemmän ja vähemmän varmoja huhuja Brysselistä

Kirjoittaja
Juho Väänänen

Kirjoittaja toimii Junior Policy Officerina Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteisessä Brysselin toimistossa.

Brysselin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kuplassa puheet pyörivät melko lailla yhden ainoan aiheen, yhdeksännen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman eli FP9:n ympärillä. Puiteohjelman valmistelu on kovaa vauhtia käynnissä, ja komission esityksen odotetaan ilmestyvän toukokuun lopulla. Tässä vaiheessa puiteohjelman rakenteelliset osat alkavat olemaan selvillä, ja komissio on vahvistanut tavoittelevansa FP9:lle jopa 160 miljardin euron rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Mutta jos komission työ etenee vauhdilla, ripeästi pyörii myös Brysselin spekulaatiomylly puiteohjelman yksityiskohdista ja kaikesta niihin liittyvästä. Alla on muutamia viime aikoina puhuttaneita Brysselin huhuja, ensimmäiset varmempia kuin toiset.

Miten käy FET-ohjelmien?

Tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden ohjelman, eli tuttavallisemmin FET-ohjelman tehtävänä on rahoittaa uusia, radikaaleja ideoita joista ajan kuluessa saadaan läpimurtoinnovaatioita. Ohjelma on nykyisellään osa Horisontin Huipputason tiede -pilaria. FET-ohjelman jatko nykyisen kaltaisena näyttää tässä vaiheessa kuitenkin epäselvältä. Viimeisimpien tietojen mukaan ohjelma aiotaan pilkkoa, ja FET Open- ja Proactive-ohjelmat siirtyisivät jatkossa Euroopan innovaationeuvoston EIC:n alle. FET:in lippulaivaprojektit liitettäisiin puolestaan osaksi globaaleja haasteita ja niiden missioita.

Kaikille muutos ei ole mieluisa. Perustutkimukseen painottuvan ohjelman pilkkominen ja siirtäminen innovaatiopilarin alle on jo ennakkoon herättänyt pelkoa kaupallisen vaikuttavuusajattelun ylikorostumisesta perustutkimuksen kustannuksella. Missioiden puolestaan pelätään sitovan liiaksi akateemiseen vapauteen tottuneiden tutkijoiden käsiä.

FET:ien kohtalon lisäksi debatti henkii suurempaa muutosta siirryttäessä nykyisestä puiteohjelmasta seuraavaan. Brysselin tapahtumia kiertäessä vahvistuu nopeasti käsitys painopisteen siirtymisestä enemmän perustutkimuksesta innovaatioihin ja kohti läheisempää yhteistyötä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Rahoitettujen projektien vaikuttavuus ja niiden tuottama eurooppalainen lisäarvo korostuvat entisestään seuraavassa puiteohjelmassa.

JEDIn paluu

Toiset huhut Brysselissä ottavat tuulta siipien alle enemmän kuin toiset. Viimeksi Brysselin T&I-seurapiireissä kulmakarvoja nostatti uutiset JEDIn paluusta. Kyse ei tällä kertaa ollut kuitenkaan klassikkoleffan uusinnasta, vaan nokkelasti nimestystä Joint European Disruptive Initiative'sta.

Tarinan alku on Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Sorbonnen yliopistossa pitämässä puheessa, jossa hän toivoi "läpimurtoinnovaatioiden viraston" perustamista pikaisella aikataululla. Puheen jälkimainingeissa Macronin tulkittiin näyttäneen vihreää valoa EIC:n perustamiselle, ja tutkimus- ja innovaatiokomissaari Carlos Moedas kiitti puheen antaneen lisävirtaa komission suunnitelmille.

Viime viikolla alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, että syntymässä olisi kokonaan uusi ja puiteohjelman ulkopuolinen laitos, eurooppalainen versio Yhdysvaltain DARPAsta. Aiheesta kirjoitettujen juttujen mukaan JEDIn tarkoitus olisi keskittyä nopeisiin, muutaman vuoden mittaisiin korkean riskin läpimurtoprojekteihin. Budjettia uudelle laitokselle kerrottiin kaavaillun miljardi euroa vuotta kohti.

JEDIssä oli muutama huomion tempaava piirre.

Ensinnäkin JEDIn suhde EIC:hen oli epäselvä. Olisiko kyseessä jopa vasta-aloite komissiolle? Lisäksi EU:n vakaaseen tahtiin tottuneille JEDIn aikataulu oli päätä huimaava. Macron esitteli idean viime vuoden syyskuussa, ja viime viikon lopulla kerrottiin juttuja jo siitä, että viraston olisi tarkoitus aloittaa toimintansa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Huomiota herätti myös rajattu osallistujaluettelo. Yleiseurooppalaisesta nimestään huolimatta JEDI näyttäytyi ranskalais-saksalaisen voimakaksikon aloitteena, mikä teki sen ohittamisesta yhä vaikeampaa. Kasassa oli jo odottamattoman trillerin ainekset.

Näyttää kuitenkin siltä, että hype aloiteen ympärillä otti enemmän tuulta allensa kuin aloite itse. JEDI ei ole saanut toistaiseksi Ranskan tai Saksan valtioiden tukea taakseen, ja tuskin tulee saamaankaan. Macronin tai Merkelin sijaan hankkeen takana on ilmeisesti muutama yrittäjä ja pääomasijoittaja. Virallisen tuen puuttuessa hankeen rahoitus ja siten toteutus jää hyvin epävarmaksi. Asian seuranta jatkuu, mutta popcornit joudutaan vielä sysäämään toistaiseksi syrjään.