Siirry sisältöön
Blogi 17.06.2019

Hauskuuksia Horisontissa

Kirjoittaja
Heikki Uusi-Honko

Kirjoittaja työskentelee Business Finlandissa kansainvälisten verkostojen ja EU:n kumppanuusohjelmien parissa.

heikki.uusihonko (at) businessfinland.fi 

Kerrassaan kiehtovaa, kuinka monta erilaista ristiinkytkentää vain paperin kaksiulotteiselle pinnalle puristettuun ohjelmasuunnitelmaan onkaan mahdollista sisällyttää. Tällainen ajatus saattaa tulla satunnaiselle lukijalle mieleen, kun yrittää löytää kaikki tärkeät punaiset langat uudesta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ehdotuksesta, Horizon Europesta.

Kumppanuudet myllerryksessä

Keskustelua ohjelman uudistuksista on hallinnut Euroopan innovaationeuvosto EIC. Tämä onkin globaaleille läpimurtoyrityksille ja sellaisten tutkimuksellisille aihioille uudella tavalla tukea tarjoava tärkeä avaus. Mutta on hyvä huomata, että samalla kun tämä kaniini on nostettu hatusta, tapahtuu muutakin. Erityisesti siltoja puiteohjelmasta kansallisiin TKI-ohjelmiin ja yritysmaailmaan kehitysagendoihin rakentavien kumppanuusohjelmien puitteita ollaan myllertämässä.

Kumppanuuksien kautta ohjataan suuruusluokkaa neljäsosa puiteohjelman keskitetystä budjetista, minkä lisäksi kansalliset rahoittajat tuovat vielä omia varojaan mukaan hankkeiden rahoitukseen. Monilla kumppanuuksilla on selvä teollinen fokus, ja suomalaisyritysten saamasta EU-rahoituksesta valtaosa onkin peräisin niistä. Esimerkiksi eurooppalaista elektroniikan komponentti- ja järjestelmätutkimusta teollisuuden kehitysagendan mukaisesti jäsentävä ECSEL-ohjelma on ollut meillekin tärkeä. Sen miljardiluokan rahoituksesta karkeasti puolet tulee teollisuudelta ja tutkimusorganisaatioilta, neljännes EU:lta ja neljännes kansallisilta rahoittajilta kuten Business Finlandilta.

TKI onnistuneesti yhdessä

Mitä hyötyä tällaisista megaohjelmista on? Niin sanottujen mahdollistavien teknologioiden kehitys tapahtuu usein näkymättömissä. Mutta harvalta lienee esimerkiksi jäänyt huomaamatta, että Euroopankin autoteollisuus on pääsemässä kiinni kuluttajia kiinnostavien sähköautojen valmistukseen. Tämän kehityksen mahdollistajana on ollut useita laajoja, satojen henkilötyövuosien yhteishankkeita, joissa on kehitetty muun muassa akkuihin ja voimantuottoon liittyviä komponentteja. Ja kyllä, mukana hankkeissa on ollut suomalaisiakin. Samanlaisia esimerkkejä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin onnistuneesta yhdistämisestä löytyy moniaalla jokapäiväisen elinpiirimme isojen muutosten taustalla, varsinkin alueilla, joilla teknologinen kehitys koskettaa yhdellä kertaa laajempia arvoverkkoja. 

Tiedossa tehostamista vai entistä raskaampi hakemushimmeli?

Näiden kumppanuuksien kenttään komissio on nyt tuomassa ainakin hallinnollisesti merkittäviä uudistuksia. Päätavoite on yksinkertaistaa ja selkeyttää kumppanuusohjelmien kokonaisuutta, jota indikoi jo niiden lukumäärän pudottaminen yli sadasta alle viidenkymmenen. Tolkkupäinen ja kannatettava ajatus. Ja kuten usein, haaveen hopeapilvessä on tumma reuna. Lähinnä oudoksun epäselvää ajatusta taloudellisten resurssien keskitetystä hallinnosta, jota komissio ajaa kumppanuusyhteistyön tiiveimmän muodon, institutionaalisen kumppanuuden, yhteyteen. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi jatkossa hakijalle yhtä hakemusta ja yhtä raportointia, aiempien rinnakkaisten EU:n ja kansallisten rahoittajien byrokratioiden sijasta. Mutta johtaisiko keskittäminen kuitenkaan yksinkertaistumiseen ja tehostumiseen? Toivoa voi, mutta epäillä sopii. Pelkona on pikemmin aiempaa raskaampi hakemushimmeli, juridiset ja hallinnolliset haasteet sekä se, että kansalliset rahoittajat ja yritykset menettävät mielenkiintoaan ohjelmiin.

Joka tapauksessa, jos näitä uudistuvia kumppanuusjärjestelyjä ei Brysselissä suorastaan onnistuta sössimään, pitäisi niitä Suomessa hyödyntää entistä laajemmin TKI-työn toteutusalustoina ja rajapintoina, joilla linkittyä kansainvälisen kärjen kehitykseen avainteknologioissa. Ylipäänsähän nykymaailmassa valtaosa innovaatioista syntyy verkostoissa. Nyt kaivataan hiven näkemystä ja sopivia panostuksia sekä yrityksissä että hallinnossa, jotta saamme parhaan hyödyn irti heti uuden ohjelmakauden alussa. Panostaa täytyy: vanhaa teekkariviisautta lainatakseni Horisontissakin pätee se, että hauskaa ei ole, ellei itse vähän pidä.