Siirry sisältöön
Blogi 03.11.2020

Kansalliset asiantuntijaryhmät Horisontti Eurooppa -ohjelman komiteatyön tukena

kirjoittaja
Hanna Vuorinen

Kirjoittaja toimii työ- ja elinkeinoministeriössä EU:n t&i-politiikan erityisasiantuntija ja vastaa mm. Horisontti-ohjelmien kansallisen komiteatyön koordinaatiosta. Hän toimii myös Suomen edustajana Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien strategisessa komiteassa.

Horisontti Eurooppa -ohjelman eli EU:n 9. tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman päätöksenteko alkaa olla loppusuoralla. Uusi ohjelmakausi on myös erinomainen mahdollisuus vahvistaa kansallisia rivejä Horisontti-ohjelman hyödyntämiseksi. Hyödynnettävyyttä voidaan myös parantaa sisältövaikuttamisella, ja siksi onkin hyvä tarkastella eri toimijoiden rooleja ja yhteistyöpintoja.

EU-ohjelmien sisältövaikuttamisesta puhuttaessa on huomattava eri areenoilla tapahtuvan työn ajallinen ja funktionaalinen ero. Sisältövaikuttamiseen on muitakin kanavia kuin tässä kirjoituksessani pääsääntöisesti käsiteltävä virallinen edustuksellisuus. Komiteaedustus on jäsenmaiden edunvalvontakanava komission toimiin, jota oikein ja tehokkaasti hyödynnettynä edeltää ajallisesti huomattavan paljon aikaisemmin tapahtuva vaikuttamistyö – ja kanavien kirjo on laaja.

Laajoista tukiverkostoista tiiviisiin asiantuntijaryhmiin

Suomen edustajat välittävät kansalliset kannat komissiolle osana neuvoa-antavia ohjelmakomiteoita, jotka käsittelevät vastuullaan olevan ohjelmaosion työohjelmaa ja sen toteutusta koskevia asioita. Näitä ovat mm. t&i-hakukuulutusten sisältö (call for proposals), sovellettavat rahoitusjärjestelyt, sovellettavat arviointi- ja valintaperusteet sekä tietyn raja-arvon ylittävien toimien rahoitus.

Horisontti 2020 -ohjelmassa ohjelmakomiteajäsenillä on ollut tunnetusti Suomessa vaikuttamistyön tukena ns. tukiverkostot, jotka koostuvat ohjelman osa-aluekohtaisista ja eri sektoreita edustavista asiantuntijoista. Kullakin ohjelman 13 komitealla on ollut eri kokoiset kansalliset verkostot tukenaan ja yhteistyökäytännöt ovat olleet monenlaiset. Nykyisten toimintamallien osalta on tullut myös palautetta siitä, että eri komiteoiden tukiverkostotoiminta voisi olla vielä läpinäkyvämpää yhteistyön ja vaikuttavuuden edellytysten lisäämiseksi.
Saadun palautteen perusteella olemmekin ryhtyneet komiteajäsenten kanssa toimiin tunnistaen ajankohtaisimmiksi kehittämistarpeiksi resursseihin, aikatauluihin ja strategisempaan otteeseen liittyvät tekijät. Haluamme jatkossakin hyödyntää sidosryhmien osaamista ja osallistaa aktiivisesti komiteatyöhön. Horisontti Eurooppa -ohjelman varsinaiset komiteajäsenet nimitetään vuoden vaihteessa komission pyytämässä aikataulussa.

Olemme alustavasti hahmotelleet seuraavaa:

  • Seuraavan ohjelmakauden aikana 2021-2027 komiteajäsenillä olisi vaikuttamistyön tukena tiivis, osa-aluekohtainen asiantuntiaryhmä, joka koostuu n. 20 relevantteja sektoreita edustavista asiantuntijoista.
  • Asiantuntijaryhmän jäsenet kutsutaan erikseen tehtävään loppuvuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana komiteajäsenten toimesta. Ryhmän jäsenet edustavat laajasti alansa kansallista osallistujakenttää eivätkä omaa taustaorganisaatiotaan. Kokoonpanot ovat määräaikaisia, ja kokoonpano tarkistetaan tarvittaessa ja viimeistään uuden työohjelmakauden/strategisen ohjelman myötä. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi asiantuntijaryhmään kuuluvien henkilöiden nimet julkaistaan EUTIn verkkosivuilla.
  • On erittäin tärkeää, että asiantuntijaryhmän jäsenet ovat työhön sitoutuneita ja heillä on tarvittava työaika tehtävään työhön.
  • Ryhmissä tulee olla aihealueeseen liittyvä osaaminen ja erilaiset organisaatiot edustettuina. Asiantuntijaryhmän tulee myös hyödyntää alansa verkostoja työssään entistä tiiviimmin, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenillä on velvollisuus tuoda ja viedä tietoa/viestejä molemminpuolisesti sekä sisään että ulos. Tällä tavalla saadaan laajuutta kansallisen näkemyksen vahvistamiseksi.
  • Lisäksi panostamme komiteatyön yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseen ja asiantuntijaryhmän jäsenten ohjeistamiseen.

Haluamme siirtyä kantojen valmisteluissa pois suurten sähköpostilistojen massapostituksista kohti kohdennetumpaa komiteatyöskentelyä, joka olisi resurssimielessä monin tavoin tehokkaampaa. Työohjelmavalmisteluiden ajankohtaiset ja muut ajankohtaiset kuulumiset tullaan välittämään sidosryhmille mm. webinaarien, verkkosivujen ja muiden vakiintuneiden kanavien kautta.

Kaikilla mahdollisuus osallistua sisältövaikuttamiseen

Uusien, strategisesti Suomelle tärkeiden avauksien tekeminen EU-kentillä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, ennakointia, aikaa, osaamista ja ennen kaikkea yhteistyötä. Horisontti Eurooppa -komiteatyön periaatteena tulevat olemaan näin ollen myös kaikille avoimet kansalliset konsultaatiot esim. sähköisiä alustoja tai työpajoja hyödyntämällä ennen merkittävimpiä vaikuttamisen paikkoja.

Aikataulujen hahmottamiseksi seuraavan strategisen ohjelmakauden valmistelu aloitetaan puiteohjelman väliarvioinnin suunnittelun aikoihin eli noin vuoden 2022 lopussa. Työohjelmakohtaiset valmistelut puolestaan käynnistetään yleensä n. 1-1,5 vuotta ennen seuraavan "kauden" alkua. 

Komiteatyön rinnalla tulisi huomioida myös muut vaikuttamistyön kanavat, jotka ovat monesti tehokkaampia. Näitä ovat mm. suorat yhteydet komissioon, osallistuminen erilaisiin neuvoa-antaviin ryhmiin, julkisiin kuulemisiin ja konsultaatioihin. Mielestäni suomalaiset voisivat myös osaamispohjansa puolesta ilmoittautua ahkerammin komission asiantuntijatietokantaan. Mikä nimittäin olisi sen vaikuttavampaa kuin toimia asiantuntijana vaikkapa ohjelma-arvioinneissa tai uusia toimintatapoja kehitettäessä? Näiden ulostulojen valmistelussa ei kuitenkaan pidä unohtaa kavereiden tukea. Ilman joukkovoimaa ja osaamisen hyödyntämistä hyvätkään ideat eivät välttämättä kanna.

Kaikkia edellä mainittuja kanavia soveltuvasti hyödyntäen pääsemme varmasti maaliin tavoitellessamme isoja ja vähemmänkin isompia avauksia.

Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2021 alussa ja tarjolla on myös ennätysmäärä muitakin t&i-relevantteja ja kansainvälisen kasvun mahdollistavia ohjelmia. Vastattaessa hallitusohjelmassakin mainittuihin kansallisiin tavoitteisiin EU-ohjelmien hyödyntämisen parantamiseksi on syytä keskittyä niihin toimiin, joilla olisi mahdollisimman laaja vaikuttavuus. Seuraavalla ohjelmakaudella tiivistetään mm. poikkihallinnollista yhteistyötä uudistamalla Horisontti haltuun -toimintamallia ja parannetaan näkyvyyttä eri t&i-relevanttien EU-ohjelmien ja rahastojen mahdollisuuksiin yhtenäisen neuvontapalvelukonseptin avulla. Näihin talkoisiin kaikki ovat tervetulleita ja hyvät ideat kuullaan myös mielellään!

Horisontti Eurooppa -ohjelman edustuksesta Suomessa vastaavat toimeenpanoa valvovat komiteajäsenet (sisältövaikuttaminen) ja ohjelman kansalliset NCP-yhteyshenkilöt (hakijaorganisaatioiden neuvonta hakemus- ja projektivaiheessa). Komiteajäseninä toimivat asiantuntijat ministeriöistä, Business Finlandista ja Suomen Akatemiasta. NCP-resurssit on puolestaan keskitetty Business Finlandiin ja Suomen Akatemiaan asiakasrajapintayhteyksien varmistamiseksi. Komiteatyön kansallisesta kokonaiskoordinaatiosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kansallisena vastuuministeriönä. NCP-toiminnan koordinaatiosta vastaa puolestaan Business Finlandin isännöimä EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat -tiimi eli EUTI, joka toimii puiteohjelman kansallisena yhteystoimistona.

Suomen H2020 ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien (varjo)komiteaedustajat