Siirry sisältöön
Blogi 16.09.2020

Muuttuuko EU ja mihin suuntaan?

Vuonna 1970 neuvostovirolainen Georg Ots haastoi laulullaan pohtimaan muuttuuko ihminen? Lapsuudestani muistan 70-luvun taivaan saasteista harmaana ja uutiset ahdistavina. Aivan kuten tuolloin, nytkin on monia asioita, jotka varjostavat tulevaisuuttamme. Brexit, Krim, Valko-Venäjä, Ukraina, korona, ilmastonmuutos ja elvytys toistuvat otsikoissa ja vaikuttavat päivänpolitiikkaan. Onko mikään muuttunut?
Kirjoittaja
Reijo Munther

Asiantuntija, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varjokomitean jäsen 
Business Finland
reijo.munther (at) businessfinland.fi

Euroopan Unioni on julkaissut tänä vuonna useita strategiapapereita, jotka ovat linjassa uuden komission päävalintojen kanssa. Haetaan niin sanottua kaksoissiirtymää vähähiilisyyden ja digitaalisuuden kautta. Euroopan kilpailukyky tulee perustumaan teolliseen uudistumiseen ja Euroopan laajuisiin arvoketjuihin. Suuri, yli puolen miljardin ostokykyinen sisämarkkina, luo mahdollisuuden tehdä globaaleja valintoja.

Tulevassa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa määritellään parhaillaan hakujen sisältöjä. Haut tulevat tukemaan tulevien investointien onnistumista. Tutkimuksella tulee varmistaa, että muutoksilla on vaikutusta ja suunta pysyy oikeana. Teknologisten ratkaisujen ohella tarvitaan myös kansalaisten valmius muutoksiin. Muutokset koskevat kaikkia ja ne on toteuttava reilusti ja tasapuolisesti. Onnistumisen varmistamiseksi tarvitaan tutkimusta ja sosiaalisia innovaatioita.

Ilmastonmuutoksen osalta Euroopan komissio haluaa vielä tiukentaa jo asettuja tavoitteita. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Teollisuuden ja infrastruktuurin uudistamiseen on käytettävissä vain yksi investointikierros. Nyt on otettava käyttöön paras mahdollinen osaaminen ja vietävä se käytäntöön. Juuri auennut Green Deal -haku on alkupaukku Euroopan uudelle strategialle. Tutkimuksen ja innovoinnin lisäksi komissio on suunnannut myös muita työkalujaan tavoitetta palvelemaan. Investointitarve on valtava. Työkalupaketista löytyvät Invest EU, Innovation Fund ja EIB, jotka kaikki toteuttavat tätä yhteistä päämäärää. Vielä käynnissä oleva keskustelu monivuotisesta rahoituskehyksen sisällöstä ja elvytyspaketista ei ole missään vaiheessa kyseenalaistanut päämäärää vaan eri toimenpiteiden painotuksia.

Suomi, EU ja muutos

Suomen kansalliset tavoitteet on asetettu, jos mahdollista EU:takin haastavammin. Ilmastonmuutoksen ehkäisy ja digitalisaatio ovat myös meille työkaluja tulevaisuuden kilpailukyvyn luomisessa. EU:n sisämarkkina on myös meidän tukenamme, kunhan osaamme ottaa paikkamme eurooppalaisissa arvoketjuissa. Kilpailussa pärjäämme varmasti, jos vain osallistumme. Lautasten määrää pöydissä ei ole rajattu, tarvittaessa haetaan keittiöstä lisää. EU ja Suomi tarvitsevat tiiviimpää yhteistyötä ja jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta globaalissa kilpailussa pärjätäksemme.

EU:n uutta suuntaa pohtiessa palaa mieleen vanha Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen periaate: kaikki päätökset on tehtävä ajatellen ainakin seitsemän sukupolvea eteenpäin. Joskus tuntuu, ettemme aina muista ajatella irokeesien tavoin. Lyhytnäköinen oman edun ajattelu menee helposti yhteisen edun edelle, puhumattakaan tulevaisuuden huomioimisesta. Taitaapa olla niin, ettei ihminen muutu. Onneksi meillä on kuitenkin aina välillä kirkkaampia hetkiä. Ilmastonmuutoksen ehkäisyn myötä olemme nyt selkeästi astuneet EU:ssa muutoksen tielle.

PS. Inspiraation lähteenä on käytetty esitystä: Georg Ots ”Muuttuvat laulut” (säv. Rauno Lehtinen, sanat Tuula Valkama)

Vinkki

Lue Reijon blogi Mennäänkö sisään vai huudellaanko pihalta (11.9.2020, julkaissut Finnish Minerals Group)