Siirry sisältöön
Blogi 24.04.2020

Tiukentuvan talouden aikakaudella kannattaa hakea enemmän hyötyä EU:sta

Vain pari kuukautta sitten tehdyt toimintasuunnitelmat ja tavoitteet näyttävät nyt kuin toisen aikakauden tuotteilta koronavirusepidemia rysäytettyä maailman uuteen asentoon. Kriisi osoittaa miksi kansainvälistä yhteistyötä pitää tehdä entistä enemmän ja tiiviimmin, sillä tämäkin pandemia on globaali ilmiö ja taistelussa tautia vastaan kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.
Kirjoittaja
Elina Holmberg

EU-yhteistyöstä vastaava johtaja
Business Finland
elina.holmberg (at) businessfinland.fi

Jo ennen kriisiä tavoitteemme Business Finlandissa oli vahvistaa Suomen roolia eurooppalaisissa arvoketjuissa sekä kasvattaa Suomeen avoimen kilpailun kautta tulevan EU-rahan määrää. Tuoreimmat arviot kansantalouden negatiivisesta kehityksestä vain vahvistavat tätä tarvetta, sillä ilman kansainvälistä yhteistyötä ei vientivetoinen Suomi koronan aiheuttamasta lamasta nouse.

Kukaan ei tiedä miten kauan pandemia saati sen seurannaisvaikutukset kestävät. TKI-toimia suunniteltaessa on epävarmuudesta huolimatta katsottava jo koronan jälkeiseen elämään. Moni asia varmasti muuttuu, mutta paljon myös pysyy ennallaan – esimerkiksi ilmastonmuutos ei valitettavasti katoa minnekään vaan odottaa ratkaisujen kehittämistä yhä kiireellisimmin.

Vanhaan ei aina kannata palata. Uuden komission ennen koronakriisiä määrittelemät poliittiset painopisteet ovat kuitenkin edelleen varsin relevantteja. Globaalien kauppasuhteiden muuttuessa Eurooppa on herännyt huomaamaan, että osaamisessa ja strategisissa teknologioissa on pakko olla omavarainen – ja tämä tarve oletettavasti vain vahvistuu koronan seurauksena. Jatkossa tullaankin näkemään aivan uusia avauksia eurooppalaisten ekosysteemien ja arvoketjujen rakentamiseksi. Kaksi ylitse muiden nousevaa tavoitetta ovat vihreä kehitys ja digitalisaatio, jotka tulevat varmasti painottumaan talouden elpymiseen tähtäävissä toimissa heti kun akuutin kriisin loppu häämöttää. Nämä aiheet ovat kuin syöttö suoraan Suomen lapaan, sillä meillä on nyt mahdollisuus näyttää suuntaa koronanjälkeistä Eurooppaa rakennettaessa.

Nyt vallitsevat poikkeusolot tulevat luultavasti viivästyttämään EU:n uuden rahoituskauden ohjelmien aloitusta. Tämä viive kannattaa käyttää omien riviemme suoristamiseen sekä valmiuksien ja kyvykkyyksien rakentamiseen, jotta olemme ajoissa valmiita hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia paljon aiempaa tehokkaammin.

Ennen kaikkea toivon hartaasti, että Suomi ja suomalaiset selviävät tästä tilanteesta mahdollisimman vähäisin vaurioin – ja että tästä kaikesta seuraa jotain hyvääkin, vaikka juurikin vihreämpää tulevaisuutta rakentavien ratkaisujen muodossa.