Siirry sisältöön
Case 28.11.2017

Resurssikontti kierrättää jäteveden arvokkaat ravinteet

Ravinteiden kuten fosforin, typen ja hiilen talteenottoa jätevesistä on kehitetty VTT:n Resurssikonttiprojektissa, joka on yksi Tekesin BioNets-ohjelman Ravinteiden kierrätys -ekosysteemin hankkeista.
Lisätietoja
Hanna Kyllönen

Erikoistutkija, VTT
hanna.kyllonen (at) vtt.fi

Yhdyskuntajätevesiä ja osin myös teollisuuden jätevesiä voidaan hyödyntää hiilen ja ravinteiden lähteenä. Ravinnekierron toteutumisen kannalta keskeisiä hyödynnettäviä ravinteita ovat fosfori ja typpi.

Suomessa muodostuu vuosittain noin 3500 miljoonaa kuutiota yhdyskuntajätevettä. Jäteveden käsittelyssä menetetään Suomessa Sitran selvitysten perusteella useiden miljoonien eurojen arvosta ravinteita ja hiiltä. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vähennettäisiin vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa ja mineraalisten lannoitteiden valmistuksesta aiheutuvia ilmastohaittoja.

Jätevesilietteen ravinteiden hyödyntämisessä monia rajoitteita

Nykyiset käytössä olevat kunnalliset jäteveden käsittelymenetelmät pohjautuvat 70-luvulla kehitettyyn tekniikkaan, jossa menetetään ravinteita, kun valtaosa typestä sekä osa hiilestä ja fosforista päätyy ilmakehään tai ei-hyödylliseen loppusijoitukseen.

Jätevesilietteen käytön mahdollisuudet lannoitteena ovat toistaiseksi olleet rajalliset. Lietteen sisältämät raskasmetallit, patogeenit ja lääkejäämät heikentävät sen käyttömahdollisuuksia maataloudessa, eikä lietteen sisältämä fosfori ole kasveille helppokäyttöisessä muodossa. Tällä hetkellä käsitelty liete ohjautuukin suurimmaksi osaksi viherrakentamiseen.

Tavoitteena helposti liikuteltava jätevedenpuhdistuskontti

VTT:n Resurssikontti-hankkeessa on kehitelty jäteveden käsittelymenetelmää, jolla puhtaan veden lisäksi jäteveden sisältämät ravinteet ja hiiliyhdisteet saadaan talteen. Tavoitteena on kehittää eri mittaluokan tarpeisiin soveltuva siirrettävissä oleva jätevedenkäsittely-yksikkö.

Hankkeessa on mukana suomalaisia laitevalmistajia, jotka keskittyvät kukin prosessin eri vaiheen laitteistojen kehittämiseen. Parhaat teknologiat yhdistetään liikuteltavaan jätevesipuhdistuskonttiin, jota voidaan käyttää pienen mittakaavan jätevesikohteissa.

– Kontin avulla kotimaiset yritykset voivat osoittaa tuotteidensa teknologiset vahvuudet. Näen tässä hyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille myös kansainvälisillä markkinoilla, erikoistutkija Hanna Kyllönen VTT:ltä sanoo.

Konseptia on jo testattu Paraisten jätevedenpuhdistamolla. Jatkohankkeessa tarkoituksena on testata järjestelmää saaristossa, jossa haasteena on vedenpuhdistuksen mahdollistaminen vaihtelevalle asukasmäärälle, puhdistetun veden hyödyntäminen paikanpäällä, esimerkiksi kasteluvetenä, sekä ravinteiden ja kiintoaineen tuotteistaminen.

Vuosina 2018–2019 kehitystyön on tarkoitus edetä yritysvetoiseen pilot-vaiheeseen. Jos konsepti saadaan toimimaan riittävän pienessä ja monistettavassa mittakaavassa, se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaisille osaprosessitoimittajille, kokonaisratkaisun omistajalle sekä mahdollisesti palvelumuotoisesti jäteveden puhdistusta tarjoavalle toimittajille. Jatkohanketta valmistellaan paraikaa rinnakkaishankkeena.

Lisätietoa

Hanna Kyllönen
Erikoistutkija
VTT
hanna.kyllonen (at) vtt.fi

Resurssikonttiprojekti on yksi Tekesin BioNets-ohjelman Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -ekosysteemin (Raki) hankkeista. Ekosysteemin tavoitteena on mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen läpimurto ja luoda uutta suomalaista liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille.

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -ekosysteemi
Smart&Green Growth – Puhtaasti biotalouteen -ohjelma

Teksti: Suvi Salmela
Kuva: Hanna Kyllönen