Siirry sisältöön
Case 12.12.2018

Suomalainen vesiosaaminen kiinnostaa maailmalla

Suomalainen vesiosaaminen ja vesihuollon digitalisointi on herättänyt kiinnostusta ja kysyntää useissa maissa. Pisara on tuotteistanut vesihuollon palvelumalleja sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoille.
Lisätietoja
Tytti Laitinen

Projektipäällikkö, Jyväskylän energia
tytti.laitinen [at] jenergia.fi

Tuomas Lehtinen

Johtava asiantuntija, Business Finland
tuomas.lehtinen [at] businessfinland.fi

”Valtava kiinnostus vesihuollon digitalisointiin on yllättänyt positiivisesti ja samalla vahvistanut näkemystä, että suomalaiselle vesiosaamiselle on suuri kysyntä maailmalla. Uskomme, että meillä on menestystarinan ainekset käsissämme”, sanoo Pisara Vesiviisas kunta -hanketta Jyväskylän Energiassa vetävä Tytti Laitinen.

Vesiviisas kunta -hankkeessa tuotteistetulle riskipohjaiselle Pisara BlueModel -konseptille on haettu kansainvälinen tavaramerkki. Konseptin osia ovat Pisara Avainanalyysi, Pisara BlueFlow, Pisara BlueRide ja Pisara BlueCard. Konseptin toimivuus on testattu viiden edelläkävijäkunnan kanssa. Konseptissa vesihuollon omaisuus ja toiminta todennetaan riskien näkökulmasta. Vesihuoltotoiminnan jatkuva kehittäminen tähtää laadukkaaseen omaisuuden- ja riskienhallintaan. BlueModel-konseptiin sisältyvät digitaaliset vesihuoltopalvelut parantavat vesihuollon riskien hallintaa ja nostavat vesihuollon tasoa.

Digitaaliset vesihuoltopalvelut liittyvät talousveden tuotantoon, talousveden jakeluun sekä jäteveden käsittelyyn. Ne ovat uusia työkaluja, joilla helpotetaan vesihuollon ammattilaisten työtä sekä tuodaan lisäarvoa prosesseihin ja omaisuuden hallintaan. Vesiverkoston kasautuva korjausvelka, toimintavarmuuden kiristyvät vaatimukset, veden laadun varmistaminen ja ammattiosaamisen katoaminen eläköitymisen myötä ovat uhkakuvia, joihin Pisara voi tuoda helpotusta.

Tietoturva- ja kyberturvallisuusnäkökulmat yhä tärkeämpiä

”Kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen. Esimerkkejä Pisaran digitaalisista palveluista ovat verkko- ja paikkatietopalvelu, vuotovahti- ja taselaskentapalvelu, kunnossapitopalvelu, pohjavesien monitorointi sekä häiriötiedottamispalvelu sekä veden tunnuslukuihin liittyvä raportointi”, Laitinen listaa. Verkko- ja paikkatietopalvelu on jo käytössä Hankasalmella, Laukaassa ja Joutsassa sekä häiriötiedottamispalvelu Laukaassa.

Pisara tarjoaa kotimaassa neljää yhteistyömallia: operointi, vuokraus, omistus ja rahoitus. Kunnilta saadun palautteen perusteella ne kaikki kiinnostavat kuntajohtoa, mutta erityisesti vuokramalli kiinnostaa laajasti.

Rahoitusmallia on hyödynnetty Lievestuoreella siirtolinjan rakentamisessa. Laukaan kunnan vesihuollosta vastaa kolmen miljoonan euron liikevaihdolla Laukaan Vesihuolto Oy. Se tarvitsi vanhan puhdistamon korvaavan ratkaisun Lievestuoreen taajaman jätevesille, kun ympäristöluvan ehdot kiristyivät. Pisara on suunnitellut, rakennuttanut ja rahoittanut puhdistamon korvaavan jätevesien siirtoputken Laukaan osaomistamalle Jyväskylän Seudun Puhdistamolle. Noin kahdeksan miljoonan euron hintaisen hankkeen valmistuttua Laukaan Vesihuolto Oy ryhtyy maksamaan Pisaralle jäteveden siirtomaksua. Kunnan tai vesiyhtiön ei tarvitse sitoa investointiin rahaa.

Vienti viriämässä

”Digitaalisten vesihuoltopalveluiden ympärille ollaan kehittämässä kansainvälisille markkinoille sopivaa Smart Water Cycle -konseptia, joka perustuu 14 digitaaliseen vesihuoltopalveluun. Kansainväliseksi jakelukanavaksi on löydetty Uros Oy, jonka kanssa on evaluoitu kansainvälisiä pilottikohteita”, Laitinen kertoo.

Yhteistyökumppanin verkostojen kautta on käynnistetty kansainvälisten pilottikohteiden hakeminen. Kohdemaita ovat olleet Kazakstan, Kiina, Hongkong, Singapore, Turkki, Brasilia, Etelä-Afrikka ja USA. Lisäksi Pisara on osallistunut Uroksen kanssa kansainvälisille messuille, jossa on testattu esimerkiksi virtuaalista tilannekuva- ja johtokeskusratkaisua. Eteneminen kansainvälisille markkinoille on sujunut ennakoitua nopeammin.

”Kiinnostus kokonaisvaltaiseen konseptiin on suurempi kuin osasimme ennakoida. Monet valtiot, yritykset ja vesilaitokset ovat IoT:n suhteen pidemmällä kuin Suomessa kuvitellaan.”

Hanke on saanut Business Finlandilta rahoitusta konseptien valmiuksien luomiseen yhdessä pk-yritysverkoston kanssa.  


Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jyväskylän Energia Oy, Pisara