Siirry sisältöön
Case 03.07.2019

Kyselypalvelu ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoon Tansaniassa

Suomalainen paikkatieto-osaaminen on maamme kokoon nähden poikkeuksellisen vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua. Alan suomalaiset toimijat tekevät paljon yhteistyötä osaamisen viemiseksi maailmalle, ja tämä ajatus edellä päätettiin toteuttaa yritysten ja yliopistojen yhteinen konsortiohanke paikkatieto-osaamisen viemiseksi Tansaniaan.
Lisätietoja
Jaakko Valkonen

Projektipäällikkö
+358 50 350 3603
jaakko.valkonen (at) sitowise.com

BEAM-ohjelma (Business with Impact) on Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa yritysten kasvun edellytyksiä voimakkaasti kasvavilla kehittyvillä markkinoilla. Idea paikkatietoalan toimijoiden yhteisestä BEAM-hankkeesta tuli Turun yliopiston digitaalisen paikkatietotutkimuksen apulaisprofessori Niina Käyhköltä. Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella on ollut jo yli 15 vuoden ajan tutkimus-, opetus- ja kehitysyhteisprojekteja Tansaniassa, Itä-Afrikassa.

Konsortiossa olivat mukana Turun yliopiston ja Dimenteqin lisäksi Arbonaut Oy ja Vionice Oy. Projektipäällikkö Jaakko Valkonen on nykyisin töissä Sitowisessä, sillä Dimenteq fuusioitui Sitowisen kanssa viime vuonna. Valkonen on ollut aiemmin Tansaniassa töissä ulkoministeriön rahoittamassa kehitysyhteistyöprojektissa. Kulttuuri ja arki Tansaniassa olivat jo Jaakolle tuttuja, ja projektiin oli hienoa lähteä mukaan.

Harava-palvelu tuo kansalaiset mukaan suunnitteluun

Sitowise tarjoaa asiakkailleen rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaalisia palveluita. Yksi Sitowisen tuoteratkaisuista on Harava, joka haluttiin osana yhteistyöprojektia viedä myös Tansanian markkinoille.

Harava on karttapohjainen kyselypalvelu älykkääseen ja osallistavaan suunnitteluun. Haravan tavoitteena on kansalaisten aktivointi ja osallisuus esimerkiksi kunnan kaavoitusprosesseissa. Harava edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia elinympäristöön liittyvässä suunnittelussa. Palvelun paikkatietopohjaiset toiminnallisuudet mahdollistavat tiedon keräämisen helppokäyttöisessä karttakäyttöliittymässä.

Harava noteerattiin vuonna 2015 YK:n ihmisoikeusneuvoston Good Practices -listalla, johon on kerätty parhaimmat ympäristöasioihin liittyvät päätöksentekoa tukevat menetelmät, jotka edistävät ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumuksien toteutumista.

Pilotointi Tansaniassa

Tansaniassa, etenkin Dar Es Salaamissa, on paljon kansainvälisiä toimijoita esimerkiksi muista Pohjoismaista sekä Maailmanpankista.

"Harava-palvelun käyttö Tansaniassa auttaisi ratkaisemaan useita keskeisiä haasteita: kansalaisten osallistaminen elinympäristön kehittämiseen riippumatta sosiaalisesta statuksesta, läpinäkyvyyden lisääminen aluesuunnittelussa ja suoraan kansalaisilta kerättävä moninainen tieto, jota ei muilla tavoin saada kerättyä. Harava-palvelu on mahdollista myös integroida osaksi muita palveluita, ja sen toiminnallisuuksien päälle voidaan rakentaa uusia paikallisia palveluita, mikä edesauttaa tansanialaisen paikkatietoliiketoiminnan kehittymistä", toteaa Valkonen.

Tansaniassa on paljon byrokratiaa, hallintoa ja ministeriöitä. On haastavaa ja aikaa vievää saada papereihin kaikki tarpeelliset leimat. Jos Tansaniassa haluaa aidosti tehdä liiketoimintaa, on varauduttava olemaan läsnä paikan päällä käytännössä koko ajan. "Suomalaisen pärjääminen Tansaniassa on luonnekysymys. Tarvitaan pitkää pinnaa", hymyilee Valkonen.

Tansanian ICT-infrastruktuuri on suhteellisen kehittymätöntä varsinkin kaupunkien ulkopuolella. Tämä tuo omat haasteensa digitaalisten palveluiden toteuttamiseen. Taustakarttojen puute on haaste etenkin Haravan kaltaisille paikkatietopohjaisille palveluille. Tansaniassa suhtaudutaan kuitenkin uuteen avoimesti, ja mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle on paljon.

BEAM-ohjelman avulla oli mahdollista testata Harava-palvelun toimivuus kehittyvillä markkinoilla. Hankkeen aikana muun muassa pilotoitiin tansanialaisessa Kinondonin kunnassa (Dar es Salaam) kysely jätteiden kuljetuksesta sekä järjestettiin Business Hackathon -tapahtumia, joissa paikalliset toivat esille useita kehitystarpeita esimerkiksi liikenteen, logistiikan ja kiinteistönvälityksen saralla. Tapahtumiin saatiin onnistuneesti mukaan paikallisia yrityksiä ja oppilaitoksia. Parissa tapahtumassa tavattiin paikallisia sovelluskehittäjiä ja mietittiin, millaisia sovelluksia ja tuotteita paikalliset voisivat Haravan päälle kehittää.

"Läsnäolon vuoksi on elintärkeää löytää paikallinen yhteistyökumppani. Haravan suhteen ei toistaiseksi hyvistä yrityksistä huolimatta ole löytynyt Tansaniasta kumppania, jonka kanssa olisi päästy edistämään Haravan juurruttamista tansanialaiseen elinkeinoelämään", Valkonen kertoo. Maailmanpankin ja YK:n tapahtumat ovat olleet kuitenkin tärkeitä tilaisuuksia verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa ja pysyä kartalla ajankohtaisista hankkeista Tansaniassa.

Uusi BEAM on tervetullut

"Ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteistyö on tärkeä ja hyvä asia. Haasteena hankkeen valmisteluvaiheessa oli, että Tekes katsoi hankehakemuksia innovaatio- ja tulosnäkökulmasta, kun taas ulkoministeriö oli kiinnostunut luonnollisesti kehitysvaikutuksista sekä siitä, miten asiat suhteutuvat Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin", Valkonen kertoo. "Business Finland toteutti BEAM-ohjelman nyt ensimmäistä kertaa, joten kokonaisuutena mielestäni ohjelma on onnistunut hyvin", toteaa Valkonen.

BEAM-rahoitus mahdollisti Harava-palvelun liiketoimintamahdollisuuksien testaamisen kehittyvillä markkinoilla sekä hienon konsortioyhteistyön. Hankkeessa saatiin aikaan hyvä perusta, jonka pohjalta työtä on hyvä jatkaa niin Tansaniassa kuin myös muualla kehittyvien markkinoiden alueella.

Teksti ja kuva: Saila Seppo

Business with Impact (BEAM) -ohjelma auttaa viemään suomalaista osaamista ja tukee uusien ratkaisujen syntymistä kehittyvien markkinoiden tarpeisiin.