Siirry sisältöön
Case 08.08.2019

St1 tutkii hiilinielujen hyödyntämistä Marokossa

St1 haluaisi täyttää osan päästövelvoitteistaan metsityksellä ja tutkii BEAM-hankkeessaan metsitystä kuivilla alueilla Marokossa. Yritys uskoo, että maailma tarvitsee sekä päästöjen vähentämistä että hiilinieluja.
Lisätietoja
Jukka Hietanen

Concept Development Manager
Future Energy Business
St1 Oy
+358 400 595 298
jukka.hietanen (at) st1.fi

Metsät toimivat aktiivisina hiilinieluina, joten St1 on ryhtynyt yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja marokkolaisen Université Mohammed VI Polytechnique -yliopiston kanssa tutkimaan metsittämistä Marokossa. Kiinnostus asiaan on lisääntynyt ja poliitikotkin ovat kiinnostuneet. St1 perää päästövelvoitteilta oikeaa, todellista ympäristövaikutusta: meidän pitää sekä vähentää hiilidioksidipäästöjen tuottamista että vähentää hiilidioksidia ilmasta esimerkiksi hiilinielujen avulla.

Carbon Farming – Sustainable Carbon Cycle on St1:n BEAM-hanke, jossa tutkitaan ja selvitetään metsittämistä, metsien mittaamisen ideoiden jalostamista toteuttamiskelpoisiksi menetelmiksi ja hiilinieluliiketoimintaa. Hanke vastaa hyvin Business Finlandin ja ulkoministeriön tavoitteita BEAM-hankkeille, sillä hankkeen hyödyt jäävät paljolti Afrikkaan ja afrikkalaiset ovat itse toimijoina projektissa mukana.

St1 toivoo muutoksia pohjoismaiseen lainsäädäntöön

Teollisuusyrityksille on olemassa päästökauppa (EMS emission trading system), jossa maksetaan hiilidioksidipäästöistä. St1 ja muut liikennepolttoaineita myyvät yritykset ovat päästökaupan ulkopuolella. Liikennepolttoaineita myyvillä yrityksillä on sen sijaan velvoitteita lisätä biopolttoaineita myymäänsä bensiiniin ja dieseliin. Olisiko mahdollista täyttää tulevaisuudessa osa velvoitteista hiilinieluilla? Tätä jakeluyhtiö St1 pyytää pohtimaan. Biopolttoaineiden raaka-aineita ei löydy tarpeeksi Suomesta ja globaalisti, ja muilla keinoilla velvoitteet voitaisiin täyttää ilmastoystävällisemmin.

Jakeluyhtiö St1 miettii, pitäisikö sen investoida biodiesellaitokseen, jolla täytettäisiin kasvavia päästövähennysvelvoitteita. Metsitys ja hiilinielut olisivat kuitenkin kustannustehokkaampi ja ilmastovaikutuksiltaan parempi vaihtoehto, jos sen käyttäminen velvoitteiden täyttämiseen olisi mahdollista. St1 uskoo, että tarvitaan lainsäädäntömuutoksia ja kasvavia päästövähennysvelvoitteita päästöjä tuottaville yrityksille, kuten suurille öljy-yhtiöille, jotta metsityksestä ja hiilinieluista tulisi globaalisti merkittävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää toimintaa. Lainsäädäntö olisi saatava muuttumaan St1:n kotimarkkinalla (Suomi, Ruotsi, Norja) ja EU:ssa.

"Antero Vartia on sanonut, että jos joka päivä pudottaa roskan puistoon, ei auta, että ryhtyy heittämään roskan vain joka toinen päivä. Pitää ryhtyä poistamaan roskia eli toisin sanoen pitää ryhtyä poistamaan jo kertynyttä hiilidioksidia ilmasta", St1:n konseptikehityspäällikkö Jukka Hietanen kertoo.

"Hiilidioksidia pitää poistaa ilmakehästä, sillä nyt on jo mitattu yli 400 ppm hiilidioksidipitoisuuksia ilmakehässä ja uusia ennätyksiä tehdään jatkuvasti. Viimeisten reilun parin sadan vuoden aikana on lisätty noin 250 miljardia tonnia hiiltä ilmakehään. Sitä pitäisi poistaa."

Metsän kasvatus käyntiin kuivassa Marokossa

Käynnissä oleva metsitystutkimusprojekti toteutetaan Marokossa. Marokko valittiin toteutusmaaksi, sillä se koettiin sopivan vaikeaksi metsitysmaaksi luontonsa puolesta muun muassa kastelutarpeen vuoksi. Haluttiin osoittaa, että metsitys on kustannustehokasta nykyisiin keinoihin verrattuna jopa vähäisen sademäärän alueilla. Lisäksi Marokko on suhteellisen stabiili maa, ja maan hallituksella on paljon kunnianhimoisia suunnitelmia uusiutuvaan energiaan liittyen. Tutkijoina ovat Luonnonvarakeskuksen (LUKE) asiantuntijat ja paikallinen yliopisto Université Mohammed VI Polytechnique (UM6P), joka on maatalouteen ja maanviljelykseen erikoistunut yliopisto.

Metsityksille on varattu kaksi aluetta: toinen yliopiston tontilla ja toinen lannoitusfirman tontilla. Molemmat alueet ovat kooltaan kaksi hehtaaria ja molemmissa istutetaan seitsemän puulajia ja 5000 puuntaimea. Puuntaimet ovat tarkoituksella hyvin tiheästi, sillä kolmen vuoden kokeen aikana taimia harvennetaan joka vuosi. Harvennetut taimet tutkitaan ja punnitaan sekä lasketaan niiden sitoma hiilidioksidi. Maa on kivistä ja soraista, ja maan ravinteiden ja veden varastointikyky on heikkoa. Maaperään lisättiin maanparannusaineita, jotta maan hiilipitoisuus ja ravinteiden pito kasvoivat. Maanparannus tehtiin muun muassa biohiilellä, jota tilattiin suomalaiselta Noireco Oy:ltä. Kastelu on yksi kokeen muuttujista. Osaa taimista ei kastella, osassa on letkukastelu ja osassa on tippakastelujärjestelmä, jolloin maan alla on vettä jakelevat putket. Jos kastelua ei tarvita, se alentaa metsittämisen kustannuksia huomattavasti.

Hiilidioksidi muuttuu puiden rakennusaineiksi, ja mitä paremmin puu kasvaa, sen parempi se on syntyvän hiilinielun kannalta. Hiilinieluksi tarkoitetussa metsässä voi olla eri puulajeja, kuten erilaisia hyötypuita ja erilaisia nopeasti kasvavia puulajeja. Paikallisten ihmisten huomioon ottaminen on erittäin tärkeää. On huolehdittava, että he kokevat metsityksen omakseen ja että he saavat metsistä konkreettista hyötyä. Jos esimerkiksi laiduntamiseen käytettäville alueille metsittäessä lampaiden laiduntaja ei saa hyvää rehua lampaille, on todennäköistä, että metsitys ei onnistu. On todennäköisesti järkevää viljellä puiden väleissä esimerkiksi jotain ruokakasvia, jolloin puhutaan niin sanotusta agroforest-konseptista. Metsitys hyödyttää ympäristöä pitkällä aikavälillä, mutta paikallinen saattaa kaivata hyötyjä jo seuraavana vuonna.

Metsä voi parantaa viljelymaan saantoa antamalla tuulen suojaa ja estämällä eroosiota. Metsästä voi olla etua myös ruoantuotannolle. Metsittämällä voidaan saada enemmän elin- ja viljelykelpoisia alueita, mutta nämä asiat eivät ole missään tapauksessa yksinkertaisia. Projektissa pitää ottaa huomioon maanomistus, sosiaaliset vaikutukset, biodiversiteetti ja paikallinen ruuanvalmistus. Marokossa ja muissa Afrikan maissa metsän puita käytetään yleisesti polttoaineena esimerkiksi ruoanvalmistuksessa, ja se on viljelymaaksi raivaamisen lisäksi vähentänyt metsien määrää.

Markkinapaikka ja hiilikreditit

Päästöjen vähentämisellä ja hiilidioksidin poistamisella ilmakehästä on kiire. Hiilibudjetti kertoo, kuinka paljon hiilidioksidia voimme vielä päästää ilmakehään. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) viidennen arviointiraportin ja viime vuosien päästökehityksen perusteella hiilibudjettia olisi vuoden 2018 alussa jäljellä vain noin 270 gigatonnia hiilidioksidia. Tämä tarkoittaisi nykyisillä päästöillä noin seitsemän vuoden päästöjä, mutta joissakin arvioissa aikaa olisi jäljellä hieman enemmän. Ennen teollisen ajan alkua hiiltä oli ilmakehässä noin 550 miljardia tonnia, ja tällä hetkellä luku on yli 800 miljardia tonnia hiiltä. Hiili on ihmisten toimesta siirretty maaperästä ilmakehään.

Vuonna 2006 perustettu sveitsiläinen South Pole käy kauppaa myymällä ilmastokrediittejä ihmisille ja yrityksille. He tekevät metsitysprojekteja ja muita ilmastonmuutosta hillitseviä hankkeita, joissa huomioidaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. South Pole organisoi hankkeet ja järjestää resurssit, mutta paikalliset tahot istuttavat puut. He metsittävät ja sitovat hiilidioksidia, josta saatavan krediitin he myyvät. Ilmasto- ja ympäristötietoisuus on lisääntynyt, ja yritykset ovat halukkaita päästövähennysten lisäksi kompensoimaan päästöjään. Ilmastokrediittien kauppa on kasvanut vapaaehtoispuolella, mutta samanlainen systeemi voitaisiin luoda velvoitepuolelle.
St1 edistää myös Helsingin yliopiston kanssa hiilinieluliiketoimintaa. Helsingin yliopisto tutkii, miten hiilinielu mitattaisiin hiilinieluliiketoiminnassa ja miten luotaisiin yksinkertainen luotettava menetelmä hiilinielun verifioimiseen, joka olisi tulevaisuudessa osa lainsäädäntöä. Hietanen toteaa lopuksi: "Yrityksillä tulisi olla enemmän vaihtoehtoja täyttää päästövähennysvelvoitteitaan."

Teksti: Saila Seppo, Suomen Akatemia

Business with Impact (BEAM) -ohjelma auttaa viemään suomalaista osaamista ja tukee uusien ratkaisujen syntymistä kehittyvien markkinoiden tarpeisiin. 

Lue myös Tekniikan & Talouden artikkeli aiheesta.