Uutinen 01.12.2017

Filippiiniläiset merimiehet suomalaisopissa

Richard Enriquez valmistaa verkkokoulutusmateriaalia.

GigaMare lisäkouluttaa filippiiniläisiä merimiehiä, jotka kurssit käytyään pääsevät takuuvarmaan työpaikkaan ja osaamista vastaaviin työtehtäviin. Suomalaiselle, korkeatasoiselle osaamiselle olisi Filippiineillä käyttöä myös muilla toimialoilla.

Ajomatka Metro-Manilasta Subic Bayhin kestää kolmisen tuntia. Perillä valtatie mutkittelee keskellä vehreää viidakkoa, josta kantautuu trooppisten lintujen liverrystä. Ilma on niin raikasta pääkaupunkiseudun saasteiden jälkeen.

Subic Bay on entinen Yhdysvaltojen laivastotukikohta ja nykyään suositun lomakohteen ja erityistalousalueen yhdistelmä.

Erityistalousalueella toimii lähes 1 500 yritystä ja myös maailman neljänneksi suurin laivanrakennustelakka. Alue työllistää yli 100 000 ihmistä. Siellä sijaitsee myös suomalaistaustaisen GigaMaren koulutuskeskus.

Koulutusbisneksessä erottuu laadulla

GigaMare on vuonna 2013 perustettu koulutusalan yritys. Sen toimitusjohtajalla, Jari Ullakonojalla on 20-vuotinen kokemus Filippiineiltä; ensin konepajayhtiö Wärtsilän palveluksessa ja sen jälkeen oman yrityksen perustajana.

"Ostimme tuolloin Wärtsilän koulutuskeskuksen tilat täällä Subic Bayssa, missä nyt koulutamme merenkulkijoita, voimalaitosoperaattoreita ja merivartijoita", Ullakonoja kertoo.

GigaMaren asiakkaita ovat muun muassa maailmanlaajuiset laivanvarustamot matkustaja- ja rahtiliikenteessä.

Yrityksen liikeidea perustuu siihen, että Filippiineillä on satakunta merenkulkuoppilaitosta, joista vuosittain valmistuu noin 25 000 merimiestä, mutta vain viidennes heistä saa töitä.

"Alan koulutus on iso bisnes täällä, mutta taso vaihtelee. Valmistuneiden osaamistaso ei useinkaan vastaa työnantajien vaatimuksia", Ullakonoja selvittää.

"Valitsemme opiskelijoista tai vastavalmistuneista alalle soveltuvimmat ja motivoituneimmat, ja lisäkoulutamme heidät."

Koulutus kestää neljästä kuuteen kuukautta. Sen kustantaa laivanvarustamo, joka tulee olemaan myös koulutettavan työnantaja.

"Meidän koulutuksen läpikäyneet saavat takuuvarmasti töitä ja he työskentelevät vaativammissa kansi- ja konetehtävissä sekä päällystötehtävissä."

Ratkaisut kehitysongelmiin kannattavat

Jos suomalaisia maailmanlaajuisesti toimivia suuryrityksiä ei lasketa mukaan, Filippiineillä toimii vain kourallinen suomalaisia yrityksiä: GigaMaren lisäksi muun muassa SAWO, joka valmistaa saunamoduuleita ja -tarvikkeita Cebussa; Nordik Concept, joka tuo maahan skandinaavisia toimistohuonekaluja Makati Cityssä ja Quezon Cityssä toimiva Arctic Forest Products, joka tuo maahan suomalaista puutavaraa.

Yli sadan miljoonaan asukkaan markkinat ovat kuitenkin Kaakkois-Aasian houkuttelevimpia. Talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin seitsemän prosenttia. Kasvu perustuu kotimaiseen kysyntään ja mittaviin infrastruktuurihankkeisiin.

Pohjoismaisen kauppakamarin, NordCham Philippinesin toimitusjohtaja Joona Selin toivoo, että maahan tulisi lisää suomalaistoimijoita.

"Tarvitaan Suomestakin ehkä yksi isompi veturi. Esimerkiksi kun H&M –vaateketju rantautui Filippiineille, se toi mukanaan myös muita ruotsalaisyrityksiä", Selin pohtii.

Kehittyvänä maana Filippiineillä on periaatteessa tarvetta lähes kaikelle lähtien kasvavista kulutustavaramarkkinoista ja rakentamishankkeista informaatio-, energia-, terveys- ja ympäristöteknologiaratkaisuihin. Suomalaisilta teknologiayrityksiltä löytyisi paljon ratkaisuja kehittyvän maan kehitysongelmiin.

Näiden ongelmien ratkaisemiseen kannustaa Tekesin ja ulkoasiainministeriön BEAM-ohjelma, joka tukee kehittyville markkinoille suuntaavia suomalaisyrityksiä.

"Rahoituksen avulla yritys voi esimerkiksi tehdä tuotekehitystyötä ja hioa tuotetta kehittyville markkinoille, kuten Filippiineille sopivaksi", ohjelmapäällikkö Minh Lam BEAMsta selventää.

Maalaisjärjellä pääsee pitkälle

Filippiineillä on muutamia kilpailuvaltteja verrattuna muihin samoista ulkomaisista investoinneista kilpaileviin Kaakkois-Aasian kehittyviin maihin. Siellä puhutaan englantia, sillä se on Yhdysvaltojen entinen siirtomaa ja opetuskieli koulussa on edelleen englanti. Se on myös alueen ainut kristitty maa. Väestöstä yli 80 prosenttia on katolisia.

"Näistä syistä länsimaalaisen on helppo sopeutua Filippiineille", Selin arvelee.

Ei kannata kuitenkaan erehtyä luulemaan, että bisneskulttuuri olisi jotenkin länsimaalaisempi kuin muualla. Filippiineillä pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin muuallakin Aasiassa, esimerkiksi henkilösuhteiden ja verkostojen korostunut merkitys ja monipolviset ja aikaa vievät prosessit.

Myös Ullakonoja pitää näkymiä hyvinä ja kannustaa tutkimaan markkinoita.

"Ihan ensiksi kannattaa selvittää, onko toimialan, jolla yritys toimii, ulkomaalaisomistusta rajoitettu. Se ratkaisee, minkälaisella yritysmuodolla voi lähteä liikkeelle", Ullakonoja selvittää.

Omistussuhteen rajoitukset vaihtelevat. Esimerkiksi GigaMare koulutusalan yrityksenä on 60 prosenttisesti filippiiniläinen yritys ja 40 prosenttisesti suomalainen.

Ja yksi tärkeä vinkki. Aina kun yritys suuntaa kehittyville markkinoille, sen täytyy pitää mielessä muutamat kaikkia kehittyviä markkinoita vaivaavat tyypilliset ongelmat, kuten korruptio ja byrokratia, liiketoimintaympäristön kehittymättömyys, tehottomuus ja puutteellinen infrastruktuuri.

"GigaMaren opissa käy vuosittain kolmisen tuhatta opiskelijaa", Jari Ullakonoja kertoo.

Ryhmä filippiiniläisiä, myanmarilaisia ja venäläisiä merimiehiä on viikon täydennyskoulutuksessa Gigamaren koulutuskeskuksessa.

GigaMaren koulutustiloissa opiskellaan "learning by doing" -menetelmällä.

Teksti: Tanja Harjuniemi
Kuvat: Stoorisoppi