Uutinen 10.10.2017

Valitut Smart city -kärjet yhtenäiset Tanskassa, Saksassa ja Suomessa - erot toimintatavoissa ja ratkaisuissa

Kööpenhaminan kansainvälinen koulu Nordhavnissa on kestävän kehityksen testialusta mm. valaistus- ja sisäilmaratkaisuille. Koulun ulkoseinät ovat suurelta osin aurinkopaneelia.

Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman tutustumismatkalla tarkasteltiin älykästä kaupunkikehittämistä mm. energian ja liikenteen näkökulmista Kööpenhaminassa ja Hampurissa.

Kaupunkilaisten osallistaminen, yhteiskehittäminen, kokeilut ja pilotit, sekä digitalisaation hyödyntäminen kaupunkiympäristössä olivat keskeisiä avainsanoja kun suomalaisryhmä tutustui tanskalaiseen ja saksalaiseen smart city -kehittämiseen syyskuun lopussa. Matkalla korostui lopputuloksen merkitys ja vaikuttavuus; smart city on väline yhdistää ja edistää taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia ja kehitystä kaupungissa.

Hygge, yhdessä tekeminen ja hyvät tarinat siivittävät tanskalaisten tekemistä

Tanskan smart city -kehittämisen taustalla on kestävän kehityksen ja elinvoimaisuuden edistäminen. Vaikka kansallista smart city -strategiaa ei olekaan, kuntatasolla älykäs kaupunki -strategia ohjaa yli 60% tanskalaisia kunnista. Kaupunkien kohtaamat haasteet ja valitut smart city -kärjet ovat pääosin samat Tanskassa, Saksassa ja Suomessa. Erot, mikäli niitä esiintyy, löytyvät valituista toimintatavoista ja ratkaisuista.

Maantieteellisesti pirstaleinen Tanska aiheuttaa oman haasteensa ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Kustannustehokkaita, älykkäitä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja etsitään niin raide-, lautta-, kuin maatieliikenteeseen, mutta esim. autonomisten autojen testauksessa Suomi on Tanskaa edellä. Pyöräilyssä tilanne on toinen. Kööpenhaminassa mm. informaatiotaulut kertovat kaupungin ruuhkista ja ohjaavat pyöräilijöitä ilmanlaadultaan paremmille reiteille sekä ennakoivat heille jäljellä olevaa ajo-aikaa. Autoilijoita ei kuitenkaan ole unohdettu vaikka kaupungissa pyörien määrä onkin ylittänyt autojen määrän. Tiedot liikenneruuhkista, vapaista parkkipaikoista ja yhteiskäyttöautoista tavoittavat yhä useamman kaupungissa testattujen sovellusten käytön laajentuessa.

Saavutettavuuden tavoite on tiivistetty Tanskassa viiden minuutin kaupunki -käsitteeseen. Kaupunkiympäristön tulisi olla sellainen, että viiden minuutin kävelymatkan sisällä peruspalvelut asiointi- ja työssäkäyntimahdollisuuksineen olisi saatavilla tai saavutettavuus joukkoliikenneratkaisuihin, ja sitä kautta ao. palveluihin, olisi taattu.

Viiden minuutin kaupunki -periaate linjaa esim. Nordhavnin kaupunginosan kehittämistä. Vuoteen 2060 asti ulottuva kehityshanke on käynnistynyt energiatehokkuutta edistävällä EnergyLab Nordhavn -projektilla. Yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja Kööpenhaminan kaupunkia yhdistävässä projektissa kehitetään mm. energian varastointia, pohjaveden lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja, sähkönsyöttöjärjestelmiä, sähköautojen latausta, lämmön talteenottojärjestelmiä sekä kustannustehokkaita ohjaustoimia mm. lämmön säätelyyn.

Digiratkaisut palvelevat monella rintamalla Hampurissa

Tutustumismatkan vierailukohteet Hampurissa tarjosivat lisäesimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä sekä holistisesta smart city -näkemyksestä. Hampurin kaupungin digistrategia vuodelta 2015 vahvistaa kaupungin houkuttelevuutta ja kaupunkilaisten elämänlaatua digitaalisilla ratkaisuilla niin liikkumisen, energian, kulttuurin, koulutuksen, talouden kuin hallinnon aloilla. Toimet tähtäävät verkostoitumisen ja kansalaisten osallistumisen tukemiseen sekä siilomaisesta ajattelusta irrottautumiseen.

Digiratkaisujen yksi sovellusalue on kaupungin ytimessä sijaitseva satama. Satama on Euroopan kolmanneksi suurin konttisatama, missä käy 9000 laivaa vuodessa. Alueella on mm. junaraidetta 135 km, kanaaleja 43 km ja siltoja 118 kappaletta. Sataman toiminnallisuuden ja toimijoiden välisen yhteistyön tehostamista on tehty unohtamatta turvallisuus- ja ympäristönäkökulmia.

Vuodesta 2014 lähtien sähköinen Port Monitor -sovellus on kerännyt ja analysoinut tietoa mm. alusten sijainnista, veden korkeudesta, siltojen mitoista ja laitureiden konttiliikenteestä. Erilaiset liikennetietojärjestelmät, automaattinen konttiterminaali, reittisuunnittelu- ja navigointisovellus sekä tulvasuojaportit ovat vain muutamia esimerkkejä sataman toimivista digitaalisista ratkaisuista.

Paikkatietopohjainen työpöytä tukee vuoropuhelua kaupungin ja kaupunkilaisten välillä

Matkan viimeinen vierailukohde Hafencityn yliopistossa tarjosi konkreettisen työkalun osallistavaan kaupunkikehittämiseen. Alun perin MIT:ssä kehitettyä CityScopes-teknologiaa on viety eteenpäin Hampurissa toimijoiden yhteisessä CityScience Lab -yksikössä.

CityScopes on digitaalinen kaupunkimalli, joka mahdollistaa kaupungin kehitysskenaarioiden interaktiivisen visualisoinnin. Teknisesti kyse on digitaalisista työpöydistä, joihin paikkatieto heijastetaan. Työkalua on hyödynnetty mm. FindingPlaces-hankkeessa, jonka tavoitteena oli löytää Hampurista pakolaisten majoitukseen soveltuvia alueita. Konkreettisten ehdotusten lisäksi hanke vahvisti kaupunkilaisten ja kaupungin edustajien välistä vuoropuhelua asumistarpeesta ja pakolaistilanteesta, joka akuutisti koski 20 000 pakolaista. Työskentelyyn osallistui noin 400 kaupunkilaista ja soveltuviksi alueiksi ehdotettiin 161 aluetta. Tämä interaktiivinen työkalu on havainnollistava esimerkki siitä, miten osallistamista voidaan tukea digitalisaation keinoin. 

Lisätietoja Smart City -tutustumismatkan ohjelmasta ja vierailukohteista löytyy matkaraportista.