Uutinen 26.09.2018

Tilastopalvelu Rudolfin uudistukset mahdollistavat majoitusliikkeiden hintakehityksen seurannan aiempaa tarkemmin

Ulkomaiset matkailijat tuovat rekisteröidyille majoitusliikkeille enemmän euroja yöpymistä kohden kuin suomalaiset, koska he maksavat keskimääräistä suuremman hinnan yöpymisestään. Ulkomaisten maksama keskihinta oli viime vuonna 63,35 euroa, kun suomalaiset selvisivät yöpymisestään keskimäärin 50,78 eurolla.

Suuralueittain tarkasteltuna pääkaupunkiseutu johtaa tilastoa, mutta se on saanut viime vuosina kirittäjän Lapista, jossa hintakehitys on ollut erityisen nopeaa majoitusliikkeiden huone- ja vuodekäyttöasteen noustessa.

Viime vuonna ulkomainen matkailija sai maksaa yöpymisestään pääkaupunkiseudulla keskimäärin 73,50 euroa ja Lapissa 58,23 euroa. Ero keskihinnoissa oli 2010-luvun alusta aina vuoteen 2016 asti yli 20 euroa mutta se on kaventunut viime vuonna reiluun 15 euroon. Alkuvuonna 2018 (tammi-heinäkuu) eroa oli enää reilu neljä euroa.

Lapissa Sodankylä (99,22 euroa keskimäärin/yö), Muonio (96,55 euroa), Rovaniemi (71,44 euroa) ja Tornio (68,11 euroa) olivat viime vuonna hinnoittelultaan omaa luokkaansa. Kaksi ensin mainittua ovat tänä vuonna rikkoneet sadan euron keskimääräisen yöpymisen keskihinnan. Sodankylässä tammi-heinäkuun ulkomaisen yöpymisen keskihinta oli huikeat 143 euroa. Helsingissä ulkomaiset matkailijat maksoivat keskimäärin 76,41 euroa yöpymisestään. Ulkomaiset matkailijat ovat selvästi valmiita maksamaan luksusmajoituksesta ja voimme hyvällä syyllä puhua revontuli- tai lasi-iglu-indeksistä.

Saariston ja rannikon majoitusliikkeet saivat ulkomaisilta yöpyjiltä viime vuonna keskimäärin 56,37 euroa ja järvi-Suomi 48,73 euroa.

Ulkomainen majoitusmyynti oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla kaikkiaan 210,6 milj euroa, Lapissa 94,5 milj euroa, Rannikko- ja saaristoalueella 60,5 milj. ja Järvi-Suomen alueella 57 milj. euroa.

Tiedot käyvät ilmi tilastopalvelu Rudolfista, jonne lisättiin 7.9. tiedot majoitusliikkeiden kapasiteetista, keskihinnoista, myynnistä sekä käyttöasteista.

Uudet tietoelementit mahdollistavat erilaisten vertailujen teon suuralueittain ja kunnittain. Tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä alueen matkailun kehityksestä, alueen vetovoimaisuudesta matkakohteena sekä alueella yöpyvien matkailijoiden rahankäytöstä.