Siirry sisältöön
Uutinen 31.10.2019

Entä jos? Finnsight-ennakointifoorumilla pohdittiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Palkittu futuristi Leah Zaidi puhui tapahtumassa systeemiajattelun puolesta.

Lokakuun lopussa järjestetty FinnSight-ennakointifoorumi toi taas kerran yhteen ison joukon tulevaisuustyötä tekeviä ja tulevaisuudesta kiinnostuneita toimijoita. Foorumin tämän vuoden aiheena olivat heikot signaalit ja yllättävät tulevaisuudet, joihin pureuduttiin eri näkökulmien kautta.

Esiin nousi niin uhkakuvia kuin toivon siemeniä. Yhteiskunnan teknologisoituminen ja digitalisaatio nähtiin yhteisöllisyyttä uhkaavina voimina, mutta myös kestävää kehitystä mahdollistavina tekijöinä. Euroopan tulevaisuutta tarkasteltiin positiivisten mahdollisuuksien näkökulmasta, ja keskiöön nousivat erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöllisyyden vahvistumisen teemat. Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä tarkasteltiin radikaalien tapahtumien kautta.

Tuotoksia tullaan hyödyntämään monin eri tavoin sekä kansallisissa että kansainvälisissä prosesseissa ja hankkeissa.

Entä jos Euroopan yhteisöllisyys vahvistuu?

Englanninkielisessä työpajassa European What Ifs hahmoteltiin Euroopan yllättäviä tulevaisuuksia. Osallistujia kannustettiin laajentamaan tulevaisuuspohdintaansa perinteisten uhkakuvien toiselle puolen ja ideoimaan sen sijaan Euroopan toivottavaa tulevaisuutta – mitä Eurooppa voisi halutessaan olla? Työpajan lopputuloksena halutun eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta esitettiin mielenosoituksia, joissa korostuivat moniäänisyys, kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ja vanhan mantereen uusi nousu.

- Työpajassa nousi esiin hyvin erilainen Eurooppa, joka lähtee enemmän kansalaisista ja yhteisöistä ja vaihtoehtoisista instituutioista ja pyrkii niiden kautta ratkomaan joko kaupunkien viihtyvyyteen tai kestävään kehitykseen tai eriarvioisuuteen liittyviä ongelmia, tiivisti Sitran Mikko Dufva.

Sitran ja Euroopan komission yhteisen tutkimuslaitoksen luotsaama työpaja tuki EU:n tavoitetta tehdä entistä osallistavampaa ja tulevaisuuslähtöisempää politiikkaa. Työpajaa vetänyt, tutkimuslaitoksessa vaikuttava Majiec Krzysztofowicz kertoi komission keräävän työpajojen kautta EU-kansalaisten näkemyksiä Euroopan halutusta tulevaisuudesta ja pyrkii niiden avulla löytämään keinoja tehdä sitä todeksi. Työpajan tuotoksia hyödynnetään Euroopan komission ennakointiraportoinnissa sekä Future of Europe -debateissa.

Entä jos älylogistiikka on avain kestävään teollisuuteen?

Kestävän tulevaisuuden radikaaleja teknologioita käsitelleessä työpajassa osallistujat pääsivät luomaan skenaariota, jossa yhdellä teknologisella ratkaisulla saavutetaan YK:n kestävän teollisuuden, infrastruktuurin ja innovaatioiden tavoite (SDG 9). Skenaario rakentui älylogistiikan ympärille, jonka osallistujat näkivät kaikista merkittävimpänä teknologiana SDG 9:n saavuttamiseksi.

Työpajassa tarkasteltiin skenaariota taloudellisesta, ympäristöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mitä älylogistiikan mahdollistama kehitys edellyttäisi lainsäädännöltä? Entä millaisia ympäristöön liittyviä vaikutuksia älylogistiikan voittokululla voisi olla? Osallistujat nostivat esiin muun tehostuneen logistiikan mahdollisen kulutusta lisäävän vaikutuksen, sääntelyn merkityksen uudenlaisen liiketoiminnan syntymiselle ja teknologiakehitykselle tärkeän tiedon syntymisen yritystoiminnassa.

Työpajan tuotoksena syntynyt skenaariokuvaus auttaa ennakoimaan teknologioiden tulevaisuuksia huomioiden samalla kestävän kehityksen tavoitteet. Tuotoksia hyödynnetään Kestävän Kehityksen Teknologiat -prosessin pilotissa, jossa asiantuntijatietoa yhdistetään data-analytiikkaan, jotta parhaat teknologiat kestävyyden haasteisiin vastaamiseksi kyetään tunnistamaan. Prosessi on osa Kansallisen ennakointiverkoston toimintaa.

Entä jos Suomen kilpailukyvyn haastaa radikaali tapahtuma?

Millainen on Suomen kilpailukyky 2030-luvulla? Business Finland on tänä vuonna pohtinut Suomen kilpailukyvyn ja innovaatioympäristön tulevaisuutta skenaariotyön kautta. Työn tuotoksena on syntynyt neljä skenaariota, joiden logiikkaa haastettiin työpajassa erilaisilla yllättävillä tapahtumilla. Mitä jos Kiinassa tapahtuukin vallankumous? Entä jos maailmassa toimisikin vain 50 yritystä?

Tulevaisuuden kilpailukykytekijöiden työpajassa ryhmät miettivät, millä tavoin villit kortit voisivat muuttaa skenaarioiden maailmaa. Tuloksena syntyi pohdintoja siitä, millaisia Suomen kilpailukyky ja innovaatioympäristö voisivat uudessa tilanteessa olla ja miten Suomi voisi tällaisiin yllättäviin haasteisiin vastata. Tehtävä tuotti melko radikaalejakin tulevaisuuskuvia: entä jos maailmaa hallitsisivatkin yritysvetoiset kaupunkivaltiot, joissa ihmiset eläisivät elämänsä yhden yrityksen sisällä, joka tuottaa yhteiskunnan kaikki keskeiset palvelut?

- Osin tällaisia yritysvetoisia kaupunkivaltioita on jo näkyvissä, esimerkiksi Japanissa. Ei tuntunut kauhean kaukaa haetulta. Toisaalta näimme, että yritysvetoiset kaupunkivaltiot rupeavat puolustamaan omia rajojaan digitaalisesti, mikä tarkoittaa, että yritykset omistavat keskeiset infrat ja palvelut, ja ihmiset elävät koko elämänsä, ikuisesti Alibaban sisällä, kuvaili Mirja Kaarlela Business Finlandilta.

Entä jos tulevaisuuden villi kortti onkin ihminen?

Neljännessä työpajassa keskityttiin ihmiseen villinä korttina, eli ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen esimerkiksi yhteiskunnan dataistumisen ja sote-palvelujen digitalisoitumisen kautta. Osallistujia heräteltiin pohtimaan dataistumisen ja digitalisaation eri puolia. Pintaan nousi kysymyksiä: onko meillä taitoja käyttää teknologiaa? Onko ihmisillä enää oikeutta yksityisyyteen? Katoaako yhteisöllisyys? Polarisaation ja syrjäytymisen tematiikan vastapainoksi nähtiin osin myös hienoja mahdollisuuksia, kuten yksinäisyyden lieventämistä:

- Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa: pystyt hoitamaan asioita sähköisesti, tekemään ajanvarauksia ja tapaamaan ihmisiä ainakin Skypen kautta tai jollain muulla tavalla ja olemaan yhteydessä, kertoi Tarja Heponiemi THL:stä.

Työpajassa syntyneitä pohdintoja hyödynnetään Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston prosessissa Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT).

FinnSight edistää kokonaisvaltaisen ennakoinnin kulttuuria

Tapahtuman keynote-puhujaksi saapunut palkittu futuristi Leah Zaidi korosti systeemisen ennakoinnin merkitystä ja kritisoi tavanomaista tulevaisuuteen tähtäävää suunnittelua lyhytnäköiseksi.

- Tällä hetkellä monia käyttämiämme malleja ja viitekehyksiä ei ole suunniteltu voimaannuttamaan kokonaisia systeemejä – ne on suunniteltu voimaannuttamaan yksittäisiä organisaatioita. Jos voimaannutamme vain yksittäisiä organisaatioita, jotka puolestaan eivät kiinnitä huomiota systeemeihin, päädymme aiheuttamaan paljon vahinkoa ja tahattomia seurauksia, joita emme halua, Zaidi kiteytti puheenvuorossaan.

Finnsight-ennakointifoorumi vastaa tähän haasteeseen tuomalla vuosittain yhteen ennakoinnin asiantuntijoita ja keskittymällä monipuolisesti globaaleihin ja universaaleihin ilmiöihin. Tapahtumassa tuotetaan systeemitason ennakointitietoa ja -näkemyksiä julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi.

Lue lisää: FinnSight 2019