Siirry sisältöön
Uutinen 24.02.2020

Ensimmäistä kertaa järjestetty Science Startup Day törmäytti tutkijat ja sijoittajat

Business Finlandin uudistettu Research to Business -palvelu panostaa entistä enemmän kohtaamisiin: Science Startup Day:ssä sijoittajat etsivät Suomen kovimpia osaajia ja tiedelähtöiset startupit apua kaupallistamiseen. Ensimmäinen valtakunnallinen Science Startup Day järjestettiin helmikuun alussa.

Tutkija, filosofian tohtori Saara Rissanen on kehittänyt tiiminsä kanssa analyysimenetelmän Parkinsonin taudin monitorointia varten. Menetelmän idea perustuu yli kymmenen vuotta sitten aloitettuun tutkimustyöhön. Muutama vuosi sitten Rissasen tiimi ryhtyi valmistelemaan ideansa kaupallistamista Business Finlandin tuen avulla. Nyt tutkijoiden perustama Adamant Health -startup etsii kumppaneita ja rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen.

- Science Startup Day:ssa tapasimme useita sijoittajia ja saimme palautetta, jonka avulla voimme työstää liiketoimintasuunnitelmaa eteenpäin. Verkottumistilaisuuksissa avataan keskustelut sijoittajien kanssa, minkä jälkeen ne jatkuvat ja syventyvät – tutkijat ja sijoittajat ikään kuin kasvavat yhdessä, Rissanen kuvailee.

Myös tutkijatohtori Isabella Norrbo oli mukana Science Startup Dayssa verkostoitumassa.

- Tiimimme tutkii vaihtoehtoista materiaalia röntgenkuvantamislevyihin. Tutkimamme materiaali on ympäristöystävällinen ja halvempi kuin nykyisin käytössä olevat, ongelmajätteeksi päätyvät levyt, Norrbo sanoo.

Norrbon tiimin idean kaupallistamisen valmistelu on vasta alussa, joten hän kertoo tapahtuman tuoneen muutaman kiinnostuneen sijoittajan lisäksi paljon vinkkejä ja neuvoja kokeneimmilta, pidemmällä kehityksessä olevilta yrityksiltä.

Sijoittaja haluaa tutustua tutkijatiimeihin jo alkuvaiheessa

Tiedelähtöisiin kasvuyrityksiin sijoittava suomalainen Voima Ventures oli Science Startup Day:ssa mukana sekä järjestäjänä että sijoittajana. Voima Venturesin perustaja ja startup-sijoittaja Inka Mero korostaa, että Science Startup Day:n kaltaiset verkottumistapahtumat edesauttavat sitä, että tiedepohjaiset hankkeet voivat nousta Suomessa omaksi ekosysteemiksi, kuten ohjelmistoalalle on käynyt.

Sijoittajalle on hyödyllistä, että verkottumistapahtuma järjestetään kansallisella tasolla. Silloin sijoittavat voivat löytää Suomen kovimmat osaajat.

Mero korostaa, että matka ensimmäisestä liiketoiminnan kehitysprojektista kasvuyritykseksi on pitkä. Sen vuoksi sijoittajana on tärkeää tutustua tiimeihin jo hyvissä ajoin ja nähdä, miten ne kehittyvät.

- Alkuvaiheen pitchaus on luottamuksen rakentamista, jossa sijoittajat hakevat varmuutta siitä, pystyykö tiimi tekemään sen, minkä lupaa. Olemme mielellämme mukana liiketoimintahankkeissa ohjaajana ja autamme tiimejä ennen varsinaista päätöstä sijoittamisesta, Mero sanoo.

Science Startup Day:ssa tiimit esittivät yhteensä 18 pitchiä. Meron mukaan niistä kolme oli erittäin kiinnostavia.

- Varmasti vuoden tai puolentoista vuoden sisällä lähdemme johonkin näistä mukaan, Mero arvioi.

Tutkija, näin vakuutat sijoittajan – kolme askelta onnistuneeseen pitchiin:
1. Kuvaa erittäin konkreettisesti ongelma ja mahdollisuus, jota yrität ratkaista.
2. Kerro, mitä kilpailuetua idean tiedelähtöisyys tuo.
3. Esittele tiimi ja se, mitä aiotte tehdä seuraavaksi. Välitä tarinassa kunnianhimo!
Vinkit antoi startup-sijoittaja ja Voima Venturesin perustaja Inka Mero.

Research to Business edistää verkottumista ja tehostaa projekteja

Entinen Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitus  muuttui Research to Business -palveluksi vuoden 2020 alusta. Uudistetun palvelun yksi painopisteistä on nyt verkottumisessa.

- Science Startup Day:ssa laajensimme ajatteluamme verkottumisesta: tapaamisissa oli mukana tutkijoiden ja sijoittajien lisäksi esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään alkuvaiheen yrityksiin mukaan. Järjestämme myös alustettuja teemakohtaisia tapaamisia, joissa tutkijatiimit voivat jakaa kokemuksiaan samojen aiheiden parissa työskentelevien kanssa, Business Finlandin Research to Business -palvelun tuotepäällikkö Jaana Rantanen kertoo.

Uudistuksia on tehty myös projektien seurantaan.
- Research to Business -projekteille asetetaan nyt konkreettisempia väli- ja lopputavoitteita, joiden toteutumista seurataan sekä projektin ohjausryhmässä että Business Finlandissa. Tulokset vaikuttavat rahoituksen jatkumiseen riippumatta siitä, onko rahoitusta myönnetty kerralla koko projektille vai projektin alkuvaiheisiin. Tämä jämäköittää projektien eteenpäin viemistä, Rantanen sanoo.

Rantanen kuvaa, että Business Finlandin kaupallistamisen valmisteluun suunnattu rahoitus on kääntänyt monen tutkijan ajatukset liiketoiminnan suuntaan.

- Tutkijaa motivoi ajatus oman tutkimuksen hyödyntämisestä bisneksessä. Samalla kun Research to Business -projektissa valmistellaan idean kaupallistamista, tutkijan oma liiketoimintaan liittyvä osaaminen kasvaa, mikä voi johtaa esimerkiksi startup-yrityksen perustamiseen, Rantanen sanoo.

- Business Finland on ainoa rahoittaja Suomessa, joka vie tutkijoita kaupallistamisen suuntaan. Mutta rahan lisäksi tarvitaan myös tutkimusorganisaatioiden sisäisiä tukipalveluja. Ilman tätä yhteistyötä moni tutkimus jäisi kaupallistamatta, Rantanen jatkaa.

Research to Business -rahoituksen avulla julkinen tutkimusorganisaatio voi valmistella tutkimuslähtöisen idean kaupallistamista ja tehdä kaupallistamista tukevaa soveltavaa tutkimusta. Päätavoite on kaupallistamisen valmistelussa. Business Finland voi rahoittaa 70 prosenttia projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Tutkimusrahoitushakuja järjestetään kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lue lisää Research to Business -rahoituksesta.

Business Finland järjesti ensimmäisen Science Startup Day -tapahtuman yhteistyössä sijoittajien (Wave, Ventures, Voima Ventures, Lifeline Ventures, Nordic FoodTech VC) sekä VTT:n ja Aalto yliopiston kanssa.

Teksti: Kaiku Helsinki
Kuvat: Aamumehu