Uutinen 05.02.2020

Kehitysrahoittajien avulla Kaakkois-Aasiaan

Business Finlandin Jakartan tiimi voi auttaa suomalaisyrityksiä etsimään sopivia kehitysrahoittajien hankkeita Indonesiassa. Kuvassa Harry Dhavilla, Helka Halme ja Jyrki Härkki.

Vaikka suomalaisyrityksellä olisi tarjota maailman paras ratkaisu kehittyvän maan kehityshaasteeseen, kaupanteko saattaa kaatua rahoituksen puutteeseen. Siksi kehitysrahoittajien hankkeet tarjoavat bisnesmahdollisuuksia yrityksille.

"Suomalaisille, korkeatasoisille teknologia- ja palveluratkaisuille löytyy kiinnostusta, mutta ongelmaksi kehittyvissä maissa saattaa muodostua se, että ostajat eivät pysty rahoittamaan niitä", sanoo Jyrki Härkki.

Härkki työskentelee Business Finlandin kaupallisena neuvonantajana Jakartassa, Indonesiassa. Kansainväliset kehitysrahoittajat, kuten Maailmanpankki, rahoittavat vuosittain noin 150 miljardin dollarin edestä hankkeita kehittyvissä maissa. Yksi suurimmista rahoittajista on Aasian kehityspankki ADB. Se rahoittaa alueellaan hankkeita noin 30 miljardin edestä. Lisäksi Yhdistyneet kansakunnat YK ostaa tuotteita ja palveluita 18 miljardilla vuosittain.

Härkki kehottaakin suomalaisyrityksiä suuntaamaan kehittyviin maihin, kuten Intiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Erityisesti Kaakkois-Aasian painoarvo kasvaa koko ajan suuruudellaan ja kasvuvauhdillaan; se on väkiluvultaan 640 miljoonainen markkina-alue, joka tahkoaa keskimäärin viiden prosentin vuosittaista talouskasvua.

Reaaliaikaista tietoa kehitysrahoittajien hankkeista

Business Finlandin ja Ulkoministeriön tavoitteena on globaalin verkostonsa kautta tarjota yrityksille tietoa eri kehitysrahoittajien maastrategioista, hankkeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

"Esimerkiksi maastrategiassaan kehityspankki määrittelee, mille toimialoille se ohjaa rahaa seuraavan viiden vuoden aikana. Kun kohteet on tunnistettu, suomalaisyritysten on helpompi miettiä omaa tarjoamaansa", kertoo Business Finlandin kehityspäällikkö Christopher Palmberg.

Rahoittajien ykköskohde on yleensä energiasektori, erityisesti uusiutuvat energiaratkaisut, mutta kehittyvien maiden hypätessä vanhojen teknologioiden yli suoraan uusimpiin tarjoutuu kasvumahdollisuuksia erityisesti digitalisaatioon ja syväteknologiaan liittyville ratkaisuille. Suuruusluokka hankkeissa lähtee kymmenestä miljoonasta ylöspäin.

Kehitysrahoittajien toimintaa ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet köyhyyden poistamiseksi, hyvinvoinnin lisäämiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kumppanuuksien kautta hankkeisiin mukaan

Kehityspankkien hankkeet ovat julkisia, ja ne kilpailutetaan kansainvälisten hankintastandardien mukaisesti. Kilpailutuksessa on määritelty tekniset vaatimukset siitä, mitä ollaan ostamassa.
Hankkeisiin pitäisi kuitenkin päästä vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa, sillä vaatimusmäärittely saattaa sulkea pois suomalaisyrityksen käyttämän teknologian, vaikka se olisi parempi ja esimerkiksi säästäisi enemmän rahaa.

Tämä johtuu siitä, että kehittyvissä maissa on puutetta hankinta- ja teknisestä osaamisesta, ja ääritapauksessa vaatimusmäärittely voi olla laadittu pitkälti jonkun yksittäisen toimittajan tarjoaman perusteella.

Valtaosan kehitysrahoittajien hankkeista voittavat kohdemaan paikalliset integraattoriyritykset, sillä ostaja haluaa kokonaisratkaisun, ei vain yhtä osasta. Siksi suomalaisyritysten pitääkin hakea kumppanuuksia kohdemaista tai muodostaa konsortio, joka pystyy tarjoamaan ratkaisun avaimet käteen periaatteella.

Ketteryyttä kehitysrahoitukseen

Kehitysrahoittajat koetaan usein etäisiksi, hitaiksi ja monimutkaisiksi toimijoiksi. Perinteisesti niiden hankkeisiin Suomesta ovatkin lähteneet mukaan suuryritykset ja yrityskonsortiot. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei aina ole riittävästi voimavaroja, sillä pelkästään hankkeiden valmisteluvaihe kestää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Pk-yritykset voivat kuitenkin lähteä mukaan alihankkijoina.

Kehityspankit uudistavat toimintamallejaan ja esimerkiksi Aasian kehityspankin Ventures-ohjelman tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä skaalaamaan teknologioita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Business Finland apuna maailmalla

Business Finlandin verkosto voi auttaa suomalaisyrityksiä etsimällä sopivia hankkeita, avaamalla ovia ja esittelemällä ratkaisuja rahoittajille ja hankkeiden toimeenpanijoille. Tärkeintä menestymisen varmistamiseksi on kuitenkin yrityksen läsnäolo kohdemaassa esimerkiksi paikallisen kumppanin kautta.

"Pitää tulla käymään kohdemaahan, Suomesta käsin on vaikea käynnistää kauppaa varsinkin kun henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä", Härkki ja Palmberg korostavat.

 

Developing Markets Platform (ennen BEAM-ohjelma) auttaa suomalaisia yrityksiä ja heidän kumppaneitaan kehittämään vastuullista liiketoimintaa sekä hyödyntämään globaalia kehitysrahoitusta.

Teksti: Tanja Harjunniemi, Valuehammerers