Suomi edelleen kongressimaiden kärkikaartia

Kesäkuussa julkaistun raportin mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä kongressimaiden vertailussa sijalle 19 ja säilyttää paikkansa suosituimpien kongressimaiden joukossa. Poikkeuksellisen ja historiallisen köyhän kongressivuoden tilaston kärjessä ovat Singapore, USA ja Belgia. Helsinki on kaupunkivertailussa jaetulla 19. sijalla yhdessä Kööpenhaminan kanssa.

Union of International Associations (UIA) julkisti kesäkuussa raportin*, johon on koottu vuoden 2020 kansainväliset järjestökongressit maailmalla. UIA on julkaissut tilastoja kongressimaista ja -kaupungeista vuodesta 1960 lähtien. Tuorein raportti on kuitenkin poikkeuksellinen aiempiin vuosiin verrattuna, ja tiedot ovat monesta syystä puutteelliset. Tiedonkeruuta ovat vaikeuttaneet erityisesti irtisanomiset ja lomautukset niin UIA:ssa ja sen jäsenjärjestöissä, joilta tiedot ensisijaisesti kerätään, kuin kokoustaloissakin. Myös virtuaalikongressien isäntäkaupunkien määrittely on ollut haastavaa; osa tapahtumista on "sijoitettu" kohteeseen, jossa sijaitsee järjestävän tahon päämaja, mikäli muuta yhteyttä tiettyyn isäntäkaupunkiin tai paikalliseen järjestäjäorganisaatioon ei ole ollut.

UIA:n tilastossa ei ole mukana peruutettuja tai myöhempään ajankohtaan siirrettyjä kongresseja, eikä siinä erotella virtuaalitapahtumia ns. perinteisistä kongresseista. ICCA (International Congress and Convention Association) sen sijaan laajensi poikkeuksellisen kongressivuoden tilastointia ja pyrki raportissaan selvittämään myös peruutettujen ja siirrettyjen kongressien määriä, mikä antaa kattavamman kuvan pandemian vaikutuksista kongressisektoriin.

Suomen lisäksi kahdenkymmenen suosituimman maan joukossa on Pohjoismaista myös Ruotsi, joka sijoittuu tilastossa sijalle 16. Tanskan sijoitus on 21 ja Norjan 22. Maailmanlaajuisessa vertailussa oli viime vuonna mukana 127 maata ja 802 kaupunkia, kun edellisvuonna tilasto kattoi 161 maata ja 1251 kaupunkia. Vuoden 2020 tilastossa on mukana noin 4200 kansainvälisen järjestön kansainvälistä kokousta. Vuonna 2019 tilastoitujen kongressien määrä oli yli 12 000. Pitkän aikavälin vertailussa (2001-2020) Suomi on maailman 18. suosituin kongressimaa.

Suomi onnistunut myös virtuaalikongressien toteuttamisessa

Vuonna 2020 järjestettiin jopa 74 % vähemmän kansainvälisiä kongresseja kuin ennätysvuonna 2019 ja vain pieni osa toteutui perinteisessä muodossa. Suomessa onkin viime aikoina järjestetty lukuisia menestyksekkäitä virtuaalikongresseja ja ne ovat saavuttaneet odotettua suurempia osallistujamääriä. Eurooppalaisen lepakkotutkimuksen järjestön kongressi 15th European Bat Research Symposium 2021 toteutettiin toukokuussa onnistuneesti Turusta käsin ja kongressista saatu palaute oli erinomaista. Tapahtumassa panostettiin erityisesti virtuaalisen kongressin juontamiseen ja keskustelujen moderointiin. Osallistujat antoivat positiivista palautetta myös posterisessioiden ja näyttelyn virtuaalisesta toteutuksesta. Posterit eli tutkimusaiheista kertovat tiivistelmät oli koottu teeman mukaan jaettuihin virtuaalisiin huoneisiin, joissa järjestettiin ensin lyhyet pitchaus-puheet ja sen jälkeen niistä keskusteltiin. Näytteilleasettajatkin saivat mahdollisuuden osallistua keskusteluihin koko kongressin ajan. Heillä oli myös omat virtuaaliset esittelyosastonsa, mahdollisuus videon näyttämiseen ja live-chatiin. Ohjelman ja taukojen ideoinnissa hyödynnettiin rohkeasti paikallisuutta ja persoonallisuutta – ja virtuaalisessa pubissa vieraili runsaasti osallistujia. Lisää kongressista Visit Turun Turku Convention Bureaun nettisivuilla.

Aiemmin tänä vuonna julkaistusta ICCA:n raportista käy ilmi, että vain murto-osa (2 %) viime vuonna järjestetyistä kongresseista toteutettiin hybridimuodossa. Kaikesta hehkutuksesta huolimatta hybriditoteutuksissa on omat haasteensa, erityisesti siinä, kuinka kaikille osallistujille taataan yhtä laadukas osallistumiskokemus. Lisäksi budjetointi ja erisuuruisten osallistumismaksujen ennakointi on haastavaa. Jo pelkkä hybridi-termi aiheuttaa päänvaivaa – tekeekö yhden luennon striimaaminen tapahtumasta hybridin? Tai se, että yksi tai useampi puhuja osallistuu tapahtumaan etäyhteydellä ja yleisö on paikan päällä?

Kongressit ja yritystapahtumat ovat olennainen osa yhteiskunnan avautumista ja erityisesti tieteentekijät odottavat jo malttamattomana paluuta fyysisiin tapahtumiin ja kohtaamisiin, sillä verkostoitumisen on todettu olevan vaikeaa virtuaaliympäristössä. Virtuaalitapahtumat eivät myöskään tuo isäntäkaupunkeihin matkailutuloa, joten niiden taloudelliset vaikutukset jäävät alhaisiksi. Tulevaisuudessa menestyvät kohteet hyödyntävät akateemisia yhteisöjä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia talouden kehityksessä, tapahtuma-alan elpymisessä ja sen tulevassa kasvussa.

*UIA.org / 62nd International Meetings Statistics Report, June 2021

Finland Convention Bureau (FCB) ylläpitää tilastoja Suomessa järjestetyistä kansainvälisistä kokouksista ja niiden osanottajista