Olemme keskellä vihreää siirtymää, joka tuo mukanaan lukemattomia uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Olemassa olevilla yrityksillä on kannusteita muuttaa lineaariset raaka-aine – tuote – jäte -mallit kiertotalouden malleiksi ja uusien yritysten tulee suunnitella tuotteiden polku ideoista todellisuuteen kiertotalouden periaatteet mielessään.
Paitsi että Suomen ilmastotavoite on yksi maailman kunnianhimoisimmista, Suomi on myös yksi kiertotalousliiketoimintamallien toimeenpanon johtavista maista. Kiertotalous ja sen periaatteet ovat syvällä lukuisten suomalaisten yritysten ytimissä, ja uusia kiertotalousyrityksiä syntyy jatkuvasti. Business Finland haluaa rohkaista myös perinteisiä yrityksiä pohtimaan uudelleen liiketoimintamallejaan ja muuttamaan ne kiertotaloutta tukeviksi.
Kiilto, Touchpoint ja Neste edustavat menestyksekkäitä suomalaisia yrityksiä, jotka vievät vihreää siirtymää eteenpäin ja todistavat, että kiertotalousliiketoimintamallit voivat olla aivan yhtä tuottavia kuin lineaarisetkin. Katso videolta, miten Raija Polvinen, Petri Lehmus ja Noora Salonoja jakavat saamiaan oppeja yritystensä matkassa kiertotalousyrityksiksi. Esityksiä kommentoimassa ovat CICAT2025-tutkimushankkeen professorit Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopistosta ja Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistosta. Puheenvuorot pidettiin alun perin World Circular Economy Forumin sivutapahtumassa 30.9.2021. Tapahtuman kuvaus ja tallenne kokonaisuudessaan.
Kiilto on satavuotias kemianteollisuuden pioneeri. Kestävyys on sisäänrakennettu kaikkeen Kiillon toimintaan, ehkä yrityksen perheomisteisen taustan vuoksi. ”Olemme täällä jäädäksemme”, sanoo Raija Polvinen, Kiillon tutkimuspäällikkö. ”Näemme kestävyyden ja ympäristövastuullisuuden ainoana tienä menestykseen. Ympäristötavoitteemme on integroitu jokapäiväiseen päätöksentekoon.”
Kiillon lupaus ympäristölle on ottaa kestävyys huomioon ei ainoastaan lopputuotteessa vaan koko arvoketjussa. Energialähteiden ja pakkausmateriaalien valinnasta logistiikkaan ja itse tuotteeseen Kiilto valitsee vihreämmän vaihtoehdon – ja auttaa myös asiakasta tekemään niin.
Tulevaisuuteen katsovien tutkimusprojektiensa avulla Kiilto investoi jatkuvasti vihreisiin prosesseihin ja materiaaliratkaisuihin. Vaikka kiertotalousratkaisut kehittyvätkin nopeasti, Polvinen on huomannut puutteen – ja samalla myös valtavan potentiaalin – laajamittaisen kiertotalouden mahdollistavissa arvoketjuissa. ”Olemme vasta alussa, mitä tulee kiertotaloutta tukevien arvoketjujen rakentamiseen”, Polvinen sanoo.
Neste on siirtynyt kohti kiertotaloutta hyödyntämällä raaka-aineenaan yhteiskunnan jätteitä. Yhtiö on tunnistanut tarpeen raakaöljyn käytön vähentämiseen, sekä tullakseen siitä vähemmän riippuvaiseksi, että ympäristöystävällisemmäksi.
”Oli suuri askel alkaa työstää yhteiskuntajätettä ja muuttaa se raaka-aineeksi”, kertoo Petri Lehmus, Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja. ”Tällä hetkellä työskentelemme ahkerasti tuodaksemme uusiutuvat raaka-aineet perinteisiin jalostamoihimme ja toisaalta pystyäksemme hyödyntämään myös esimerkiksi kemiallisesti kierrätettyä jätettä, kuten nestemäiseksi muutettua jätemuovia, raakaöljyn korvaajana”.
Toisin sanoen Neste hyödyntää matalalaatuista raaka-ainetta ja teknologisen asiantuntijuuden avulla muuttaa sen laadukkaaksi valmistuotteeksi, joka ei vaadi lisäinvestointeja asiakkaalta. Nyt jopa 94 % Nesteen liikevoitosta muodostuu uusiutuvien raaka-aineiden liiketoiminnasta.
Touchpoint tarjoaa laajan valikoiman kestäviä työvaatteita ja on syntynyt kestävyysajattelu ytimessään. Toimitusjohtaja Noora Salonoja tunnistaa strategisten kumppanuuksien arvon kestävyys- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa. ”Meidän kaltaisemme pieni yritys pieneltä markkinalta ei voi ratkaista tekstiilien kierrättämistä ja kiertotaloutta laajassa mittakaavassa yksin”, Salonoja sanoo. ”Osaamista ja tietoa laajennettaessa täytyy hyväksyä, ettei kiertotalouteen ole pikaväylää. Vie aikaa kouluttautua ja löytää oikeat kumppanit.”
Touchpoint on sitoutunut ottamaan takaisin kaikki asiakkailleen myymänsä tekstiilit ja kierrättämään ne omassa tekstiilinkierrätyslaitoksessaan Resterissä. Rester avattiin kaksi viikkoa sitten ja se on Pohjoismaiden ainoa tekstiilinkierrätyslaitos. ”Resterin perustaminen oli valtava investointi Touchpointin kokoiselta yritykseltä”, Salonoja sanoo. ”Se, että me tartuimme tilaisuuteen ja perustimme oman kierrätyslaitoksen, on jotain, mikä mielestäni on uniikkia ja kertoo, että meillä on rohkeutta ja kestävyyttä saada asioita aikaan.”
Katso englanninkieliseltä videolta, miten Raija Polvinen, Petri Lehmus ja Noora Salonoja jakavat saamiaan oppeja yritystensä matkassa kiertotalousyrityksiksi.
Kolme yllä esiteltyä tapausta näyttävät toteen, etteivät menestyvät kiertotalousratkaisut ole vain uusien yritysten saavutettavissa. Myös perinteisillä aloilla toimivat yritykset voivat muuttaa prosessejaan kokonaisuutena. Sisällyttämällä kestävyys yrityksen strategian ytimeen ja asettamalla selkeät päämäärät ja tavoitteet siihen pystyvät kaikenlaiset organisaatiot.
”Toivon, että nämä tapausesimerkit inspiroivat ja kannustavat myös muita suomalaisia yrityksiä muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi. Markkinoilla on valtava kysyntä uusiutuville ja kierrätettäville ratkaisuille, jotka mahdollistavat vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisen. Suomen kestävän kasvun ohjelma ja RRF-rahoitus (Recovery and Resilience Facility) ovat hieno mahdollisuus suomalaisten yritysten kestävien innovaatioiden rahoitukselle”, sanoo Marika Ollaranta, Business Finlandin vähähiilisyyden ja kiertotalouden ohjelman päällikkö.
Emmi Nahi
emmi.nahi (at) businessfinland.fi
+358 50 433 7122