Resilienssi on osa kestävää valmistusta

Globaalit yhteiskunnalliset kriisit koettelevat usein yrityksiä aina selviytymisen rajalle saakka. Covid-19-pandemia on herättänyt monet ymmärtämään resilienssin – muutosten sietokyvyn ja joustavuuden – tärkeyden yrityksen toiminnoissa, eikä korona varmasti tule olemaan viimeinen kohtaamamme kriisi.

Resilienssi tulee rakentaa yritykseen ennen kriisiä – ei sen aikana. Suomalaisten valmistavan teollisuuden yritysten pitää nyt omaksua kilpailukykyä ja resilienssiä parantavat muutokset menestyäkseen tulevina vuosina. Ilmastonmuutos edustaa vain yhtä esimerkkiä nyky-yhteiskunnan haasteista, jotka pakottavat jokaisen yrityksen arvioimaan uudelleen arvoketjujaan ja prosessejaan.

Muutos sävyttää modernia yhteiskuntaa yhä enemmän, ja yritysten tulisi olla valmiita kohtaamaan muuttuvat olosuhteet. Esimerkiksi liiketoimintamallien, kumppanuuksien ja tuotteiden uudelleen suunnittelu, kuten myös kyky ottaa ketterästi käyttöön uusia tai vaihtoehtoisia operatiivisia käytäntöjä, näyttelevät elintärkeää roolia modernissa johtajuudessa.

Joustava yritys voi kääntää haasteet mahdollisuuksiksi

Kestävyys – aikamme iskusana – voi viitata talouden, ympäristön tai sosiaaliseen kestävyyteen hyvin laaja-alaisesti. Kestävyydellä voidaan viitata lähes mihin tahansa toimintaan ilman sen selvempää merkitystä. Kestävyys kirjaimellisesti tarkoittaa jotakin, jota voidaan ylläpitää tai jatkaa pitkän aikaa muuttuvissakin olosuhteissa. Todella kestävä toiminta ei salli tulevien sukupolvien elämänlaadun heiketä.

Resilienssi puolestaan voidaan määritellä systeemin – oli se sitten organisaatio, yksilö, tai esimerkiksi talous – kapasiteetiksi, joka käsittelee muutosta ja siinä toiminnan jatkamista. Kestävyys ja resilienssi eivät siis suinkaan ole sama asia, mutta ne tukevat toinen toistaan.

Kriisinkestävyys ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan se tulee paitsi suunnitella ja rakentaa systemaattisesti myös sisällyttää yrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Suunnittelu ja valmistautuminen ovat korvaamaton osa resilienssin toteutumista: yritys voi esimerkiksi rakentaa vaihtoehtoisia skenaarioita ja tukea toiminnan joustavuutta sekä luottamusta organisaation sisällä ja sidosryhmien välillä. Kun resilienssi on rakennettu syvälle systeemin sisälle, odottamattomat muutokset eivät aiheuta sekasortoa vaan näyttäytyvät oikeastaan uusina mahdollisuuksina.

Valmistavan teollisuuden kriisinkestävyys

Yrityksiä tulevissa haasteissa tukeakseen Business Finland on julkaissut Kestävän tuotannon resilienssioppaan kriisinkestävyyteen. Opas on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja se tarjoaa katsauksen suomalaisen valmistavan teollisuuden alan riskeihin. Oppaasta löytyy parhaat tavat resilienssin parantamiseksi esimerkiksi hallinnon, toimintamallien, kysynnän ja tarjonnan hallinnan sekä kumppanuuksien näkökulmista.

Opas tarjoaa keinot valmistautua kriisiin ja nimeää ne toimet, joita valmistautuminen edellyttää. Opas johdattelee kiinnittämään huomiota esimerkiksi arvoketjujen monipuolistamiseen, etätoimintojen kehittämiseen ja päätöksenteon hajauttamiseen.

”Resilienssi pitää rakentaa yritykseen ennen kriisiä ja siksi on tärkeää, että sen edellytyksiin perehdytään nyt”, sanoo Sustainable Manufacturing Finland -ohjelman päällikkö Toni Mattila.

Kestävän tuotannon resilienssiopas

Lisätietoja

Toni Mattila
Head of Sustainable Manufacturing Finland
toni.mattila (at) businessfinland.fi
+358 40 500 9909