Kongressivuosi 2021 – Kansainväliset kongressit toivat toimijoita yhteen myös poikkeusaikana

Vuonna 2021 Suomessa järjestettiin 320 kansainvälistä järjestökongressia. Määrä on suurempi kuin ensimmäisenä koronavuonna, jolloin kongressien määrä romahti murto-osaan edellisvuoteen verrattuna. Ennätysvuonna 2019 kongresseja järjestettiin 835 ja osallistujia niissä oli yli 136 000.

Finland Convention Bureaun keräämän tilaston mukaan Suomessa järjestettiin viime vuonna 18 fyysistä kongressia, 238 virtuaalikongressia ja 64 kongressia hybridimuodossa.

Kahden viime vuoden ajalta tietoja on kerätty myös virtuaalikongresseista sekä peruutetuista ja siirretyistä tapahtumista. FCB:n koostamassa tilastossa on viime vuodelta mukana 368 kongressia, joista 320 pystyttiin toteuttamaan joko virtuaalisesti, hybridimuodossa tai suunnitellusti paikan päällä. Peruutettujen ja siirrettyjen tapahtumien osalta tiedonkeruu on ollut haastavaa, joten niiden osalta luvut ovat suuntaa-antavia. Vuonna 2020 siirrettyjen ja peruutettujen määrä oli suhteellisen suuri, mutta vuonna 2021 kongresseja järjestettiin jo ammattimaisesti myös virtuaalisina tapahtumina, kun yliopistot ja tiedeyhteisöt ovat halunneet tarjota laadukasta sisältöä ja jakaa tietoa myös pitkään jatkuneiden kokoontumisrajoitusten aikana.

Loppuvuosi loi uskoa fyysisten tapahtumien paluuseen

Kuten aiempinakin vuosina, kongresseista suuri osa järjestettiin pääkaupunkiseudulla: Helsingissä järjestettiin 143 kongressia. Muutkin yliopistokaupungit ovat olleet aktiivisia myös poikkeusaikana. Ilman yliopistoja, tieteellisiä seuroja ja tiedeyhteisöjä kongressitoiminta Suomessa olisi vähäistä.

Turussa kongressien määrä oli 41. Loppuvuonna kaupungissa järjestettiin virtuaalikongressien lisäksi myös menestyksekkäitä fyysisiä tapahtumia, kuten yrittäjyystutkimuksen kongressi RENT, johon saapui yli 200 kansainvälistä osallistujaa marraskuussa 2021. Myös Jyväskylässä ja Espoossa toteutui lukuisia virtuaalikongresseja. Vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki Lahti puolestaan houkutteli kongresseihin runsaan määrän virtuaaliosallistuja. Virtuaalikongressit ovatkin saavuttaneet suuria osallistujamääriä, kun niihin ovat voineet osallistua myös ne, jotka eivät aiemmin ole syystä tai toisesta voineet matkustaa.

Koko Suomen osalta osallistujamäärä oli 18 % korkeampi kuin edellisenä vuonna: osallistujia tilastoitiin yhteensä 58 667.

Kongressit edistävät tieteentekemistä ja luovat yhteisöllisyyttä

Kongressijärjestäjät ja -osallistujat uskovat kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin ja verkostoitumiseen. FCB:n tekemän tutkimuksen mukaan kansainvälisen kongressin isännöinti on vaativaa, mutta opettavaista ja palkitsevaa. Kansainväliset kongressit tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja tiedonvaihtoon sekä vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta. Lisäksi ne kasvattavat järjestävän yliopiston tai tiedeyhteisön kansainvälistä mainetta.

Kongressien saaminen Suomeen vaatii runsaasti suunnittelua ja ennakkovalmisteluja, mutta myös aktiivisia toimijoita, henkilökohtaisia suhteita ja korkeatasoista osaamista kyseisellä tieteenalalla. Kongresseja järjestäneet pitävät isännöintiä hyödyllisenä kokemuksena niin tieteenalalle kuin Suomen maineellekin ja suosittelevat sitä mielellään myös muille kollegoilleen.

Kongresseilla ja yritystapahtumilla on keskeinen rooli myös talouden elpymisessä: ne työllistävät osaajia, tuovat toimijoita yhteen, tuottavat arvoa eri teollisuudenaloille ja niillä on pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lisäksi ne kehittävät ja parantavat tapahtuma-alan alueellista ja kansallista infrastruktuuria ja palveluketjuja.

Katso tarkemmin Kongressitilastot 

Lisätietoja medialle

Ines Antti-Poika, Manager, Business Events
Finland Convention Bureau, Visit Finland | Business Finland
ines.antti-poika (at) businessfinland.fi
050 386 3472