Terveysmatkailutoimijat tähyävät nyt Ruotsiin

Terveysmatkailijoiden määrä Venäjältä Suomeen on pudonnut korona-aikana kolmannekseen. Samalla hoitojonot ja julkiset hankinnat ovat tehneet Ruotsista entistä houkuttelevamman kohdemarkkinan suomalaisyrityksille.

Visit Finland toteutti yhteistyössä Terveysmatkailu ry:n kanssa vuosittaisen barometrikyselyn, jossa terveyspalveluita ulkomaalaisille asiakkaille tarjoavilta sairaaloilta, klinikoilta ja potilasvälittäjiltä kysyttiin mm. vuoden 2021 asiakasmääristä, tulevaisuudennäkymistä ja potentiaalisista kohdemarkkinoista. Kyselyyn vastanneiden joukossa on sekä yrityksiä, joilla on jo vuosien kokemus kansainvälisestä terveysmatkailusta, että kansainvälistä liiketoimintaa vasta aloittelevia toimijoita.

Matkustusrajoitukset vaikuttivat eniten venäläisasiakkaiden määrään

Vaikka terveysmatkailu ei ole täysin pysähtynyt korona-aikana, terveysmatkailijoiden määrä on pudonnut merkittävästi mm. Venäjältä saapuvia asiakkaita koskevien matkustusrajoitusten takia. Kyselyyn vastanneiden terveyspalveluntuottajien asiakkaista vuonna 2021 noin 630 oli ulkomaalaisia terveysmatkailijoita eli asiakkaita, joiden asuinpaikka on muualla kuin Suomessa. Näistä asiakkaista vähän yli puolet tuli Ruotsista.

Toiseksi suurin asiakasryhmä olivat venäläiset, joita oli noin 120. Venäläisasiakkaiden määrä on pudonnut reilusti alle kolmannekseen siitä, mitä se oli ennen koronaa. Voimassa olevien matkustusrajoitusten takia Venäjältä pääsee matkustamaan Suomeen vain elintärkeisiin hoitoihin, joita henkilö ei voi saada kotimaassaan. Tällaisiksi voidaan katsoa esimerkiksi keskeneräiset syöpähoidot ja sellaiset hoitomuodot, jotka eivät ole Venäjällä asiakkaan saatavilla.

Terveysmatkailija jättää runsaasti euroja

Kansainvälisen terveysmatkailun yrityksiin vuonna 2021 tuoma liikevaihto oli noin 7M€ – 7,5M€. Vuonna 2020 Suomessa hoitoa sai noin 1.100 ulkomaalaista potilasta, mutta liikevaihto oli samalla tasolla, noin 7,5M€. Yksittäisen potilaan hoitoihin käyttämä summa on siis kasvanut merkittävästi ja oli vuonna 2021 keskimäärin 11.000€ – 12.000€. Suhteellisen korkea ”keskiostos” kertoo siitä, että Suomeen tultiin enimmäkseen syöpähoitoihin ja vaativiin erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin, kuten ortopedisiin leikkauksiin.

Tämä luku kattaa vain terveyspalvelut eikä sisällä vielä matkoja, majoitusta, aterioita ym. kuluja. Terveysmatkailussa puhutaan usein suhteellisen pitkistä viipymistä, jolloin luonnollisesti myös yksittäisen matkailijan jättämä rahamäärä nousee korkeammaksi. Markkinatietoa tuottavan LaingBuissonin verkkojulkaisun mukaan kansainvälisten potilaiden ja heidän seuralaistensa hoitoon liittymättömät kulut usein vähintäänkin tuplaavat asiakkaiden hoitoihin käyttämän summan.

Menestys vaatii aktiivista kehittämistä ja maakuvatyötä

Vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen pääsääntöisesti positiivisin odotuksin. Terveyspalveluille on tällä hetkellä paljon patoutunutta kysyntää, jonka odotetaan realisoituvan, kun matkustaminen helpottuu. Suomen houkuttelevuuden kasvattamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää kansainvälisille markkinoille suuntautuneita palveluntarjoaja sekä aktiivista imagomarkkinointia ja maakuvatyötä. Alan toimijat pitävät Visit Finlandin panostusta terveysmatkailun markkinointitoimenpiteisiin tärkeänä toimialan kehityksen ja kansainvälisen terveysmatkailun kasvun kannalta.

– Jotta Suomen palvelutarjoama olisi entistä houkuttelevampi ja uskottavampi, mukaan tarvitaan sekä yksityiset suuret terveyspalveluyritykset että yliopistosairaalatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut. Useat yksityiset terveyspalveluyritykset ovat viime aikoina tehneet yritysostoja naapurimaissa ja näiltä odotetaan uusia askelia kansainvälisen palveluviennin saralla, Visit Finlandin terveysmatkailun asiantuntija Päivi Antila kertoo.

Tarjonnan monipuolistuminen ja Suomeen suuntaavien terveysmatkailijoiden kokonaismäärän kasvu vaikuttaisivat todennäköisesti positiivisesti myös alalla jo pidempään toimineiden yritysten asiakasvirtoihin, kun Suomen tunnettuus terveysmatkakohteena lähtisi nousuun.

Uusia mahdollisuuksia Ruotsista

Aikaisempiin vuosiin verrattuna vastauksissa nousevat selkeästi esille uudet markkinamahdollisuudet Ruotsissa. Lähes kaikki vastaajat näkevät, että Ruotsin markkina tarjoaa Suomelle mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joihin on nyt oikea aika tarttua.

Ruotsin pitkittyneiden hoitojonojen uskotaan tarjoavan mahdollisuuksia suomalaisille palveluntuottajille vielä usean vuoden ajan. Ruotsissa kuntalaisilla on pääsy lähes reaaliaikaisiin tietoihin siitä, miten pitkät hoitojonot kussakin kunnassa ja sairaalassa on esimerkiksi tiettyihin syöpähoitoihin. Tämä helpottaa hoitoonpääsyaikojen vertailua ja saa osan ruotsalaisista hakeutumaan hoitoihin ulkomaille.

Ruotsi näyttäytyy suomalaisille terveyspalveluyrityksille houkuttelevana markkinana myös mm. kuluttajien ostovoiman sekä EU:n potilasdirektiivin laajamittaisen soveltamisen ansiosta.

– Lyhyt välimatka ja ruotsin kielen taito tuovat Suomelle etua kilpailussa ruotsalaisista asiakkaista. Jos ja kun ruotsalaiset tottuvat ostamaan terveyspalveluita Suomesta – ja vastavuoroisesti suomalaiset myymään palveluita ruotsalaisille – kynnys tähän toivottavasti madaltuu pysyvästi, Antila jatkaa.

Vaikka kansainvälisten terveysmatkailuasiakkaiden enemmistö tulee tällä hetkellä Ruotsista, valtaosa vastaajista pitää Venäjää silti tärkeimpänä kohdemarkkinanaan. Rajojen avauduttua venäläisasiakkaiden määriin odotetaan merkittävää kasvua ainakin joksikin aikaa. Aktiivisilla toimijoilla on mahdollisuus hyötyä siitä, että osa esimerkiksi saksalaisista kilpailijoista on keskittynyt tällä hetkellä kotimaisiin asiakkaisiin.

Kiinan markkina, joka aikaisemmin on ollut sekä Visit Finlandin että Terveysmatkailu ry:n toissijainen kohdemarkkina Venäjän ohella terveysmatkailussa, ei tällä hetkellä näyttäydy kovin kiinnostavana vastaajien keskuudessa. Pandemian aikana Kiinan tiukat matkustusrajoitukset ovat käytännössä estäneet kiinalaisten matkustamisen ulkomaille lähes kokonaan. Varovaisen optimistisetkin vastaajat näkivät, että Kiinan markkinoille pääsy vaatisi mittavia investointeja ja uniikkeja hoitomuotoja, joita kiinalaiset eivät muualta saa. Tällä hetkellä suurin osa terveyspalveluntuottajista keskittyy lähimarkkinoihin.

Tiivistelmä kyselyn tuloksista

Lisätiedot

Päivi Antila, Visit Finland 
– tutkimukseen liittyvät kysymykset ja Visit Finlandin terveysmatkailua koskevat kysymykset
paivi.antila (at) businessfinland.fi
p. 040 747 8418

Maarit Haavisto-Koskinen, toiminnanjohtaja
Suomen Terveysmatkailu ry – yhdistyksen jäsenasiat
maarit.haavisto-koskinen (at) terveysmatkailu.fi 
p. 040 669 11 48 

Maitta Kotaniemi-Rauramo, hallituksen puheenjohtaja
Suomen Terveysmatkailu ry – yhdistyksen jäsenasiat
p. 040 510 6073