Korkealle kohonneen kustannustason, itäviennin romahtamisen ja lännen suhdannetaantuman vuoksi vuonna 1992 Suomessa ymmärrettiin vihdoin ulkomaisten investointien merkitys kansantaloudelle. Syvimmän laman keskellä todettiin, että Suomen tulee viipymättä perustaa ulkomaisten investointien edistämisestä kokonaisvastuussa oleva toimisto – Invest in Finland Bureau.
Ulkomaankauppaliiton muistiossa 05/1992 todettiin, että kansatalouden pitkän aikavälin kehitys vaatii ulkomaista pääomapanosta, ulkomaisten yritysten osaamisresursseja, johtamistaitoja, näiden globaaleja markkinaosuuksia, tuotekehityspanostuksia ja brändien tunnettuutta. Ulkomaisilla investoinneilla voitaisiin monipuolistaa teollisuuden rakennetta, luoda uusia työpaikkoja, edistää teknologiansiirtoa ja luoda uusia vientituotteita.
– Kun silloinen Invest in Finland Bureau perustettiin 4.5.1992, oltiin Suomessa syvimmässä lamassa sotien jälkeen. Neuvostoliitto oli edellisen vuoden lopussa lakannut olemasta, ja YYA-sopimuksesta oli juuri päästy eroon. Jopa lainsäädäntö rajoitti ulkomaalaisten omistusoikeutta, Invest in Finlandilla yli 20 vuotta työskennellyt Senior Advisor Sari Toivonen kertaa historiaa.
Vuodelta 1939 oleva laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita kumottiin ja ulkomaisten investointien hankkimisen esteenä olevat rajoitukset poistettiin kaikkien yritysmuotojen osalta vuoden 1993 alusta. Lakimuutos oli olennainen ulkomaisten investointien kasvun osalta. Vaikka Suomi on nykyään yksi vähiten ulkomaisia investointeja rajoittavista maista, on meilläkin edelleen ulkomaisia investointeja hidastavaa byrokratiaa ja lupaprosesseja.
Vuonna 1992 ulkomaisomisteisia yrityksiä toimi Suomessa yhteensä 429 kappaletta, niiden liikevaihto oli yhteensä 33 miljardia markkaa (~ 8,5 miljardia euroa rahanarvonmuuntimella laskettuna) ja ne työllistivät yhteensä 25 370 henkilöä. Kolmenkymmentä vuotta ulkomaisten investointien edistämistä on tehnyt tehtävänsä. Vuonna 2021 ulkomaisomisteisia yrityksiä toimi Suomessa jo yli 4 400 kappaletta, niiden liikevaihto oli yhteensä 97 miljardia euroa ja ne työllistivät 271 000 henkilöä.
– Invest in Finlandin toiminta oli alkujaan suppeampaa, eikä tukena ollut nykyisen kaltaista verkostoa. Kaksikymmentä vuotta sitten teimme vielä investorien hakua suomalaisille yrityksille, ja työmme oli enemmän Suomen tunnettuuden lisäämistä, teimme paljon lehdistövierailuja Suomeen, mitä emme enää tänä päivänä tee. Perustaltaan työmme on yhä samaa, mutta paljon on muuttunut. Verkostot ovat kasvaneet ja nyt olemme osa Business Finlandia ja Team Finlandia, mikä tuntuu nyt luonnolliselta kehitykseltä. Parasta työssä ovat edelleen asiakkaat ja se, että saa olla näköalapaikalla ja tehdä työtä Suomen hyväksi, Toivonen jatkaa.
Kuten Invest in Finlandin alkutaipaleella, myös nyt, itäinen naapurimme vaikuttaa talouteemme ja lisää epävarmuutta ulkomaisissa investoijissa. Suomen talous näyttää kuitenkin kestävän alustavien tilastolukujen ja riippumattomien luottoluokittajienkin näkökulmasta muutosta. Luottoluokituslaitokset Fitch Ratings ja S&P Global Ratings pitivät Suomen valtion luottoluokituksen ennallaan tuoreissa arvioissaan.
Vaikka inflaatio on meilläkin selvästi kiihtynyt, kustannustason nousu on maltillisempaa kuin muissa EU-maissa. Suomi ei olekaan enää kallis maa, kun vertaa muuhun Eurooppaan – hinnat nousevat muualla selvästi nopeammin. Suomalaisten ostovoima oli EU:n heikoimpia tai korkeintaan keskitasoa, kun yhteisvaluutta euro käynnistettiin runsaat 20 vuotta sitten. Sittemmin hinnat ovat nousseet meillä vähemmän kuin muualla ja suhteellinen ostovoima on kohentunut. Suomeen kannattaa edelleenkin investoida. Sitä viestiä Invest in Finland on kertomassa maailmalle.
Vuonna 1992 perustettu Invest in Finland Bureau yhdistyi viennin edistämiseen erikoistuneeseen Finprohon 2012. Finpro puolestaan yhdistettiin Tekesin kanssa nykyiseksi Business Finlandiksi 2018. Invest in Finland täyttää 30 vuotta 4.5.2022 ja tämä artikkeli on osa Invest in Finlandin 30v-juhlavuotta.