Siirry sisältöön
Uutinen 28.09.2018

Avaruus- ja turvallisuusasioiden NCP: Kansainvälistymällä pärjäät kilpailussa

Suomalaisia satelliitteja lentää vihdoinkin maata kiertävillä radoilla ja paljon kauempanakin avaruudessa on lukuisia avaruusluotaimia, joissa on suomalaista tekniikkaa. Avaruus- ja turvallisuusasioiden kansallinen yhteyshenkilö Pauli Stigell soisi, että suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset hakisivat rahoitusta tarpeisiinsa enenevästi myös EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Avaruustutkimus on Suomessa julkista tutkimusta. Alan yritysten intressit ovat satelliittien alihankintaurakoissa ja European Space Agency ESA:n teknologiahankkeissa. Molemmissa – sekä satelliittien tilaamisessa että teknologioiden kehittämisessä – EU:n rooli kasvaa jatkuvasti. Suurten avaruusmaiden teollisuus ja julkinen tutkimus ovat Horisontti 2020 -ohjelmassa vahvoilla, ja näihin koordinoiviin organisaatioihin olisi hyvä luoda suhteita hankkeiden kautta.

"Meillä on Suomessa paljon avaruuteen liittyvää teknologiaosaamista. EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmissa vahvimpia ovat olleet VTT ja Ilmatieteen laitos, toisaalta esimerkiksi New Space -pioneeriyritys Iceye Oy on sekin pärjännyt hienosti. Turvallisuuspuolella on käynnistynyt kyberturvallisuuden ECSO-hanke, jossa on edustettuna hyvä joukko suomalaisia. Näitä ovat muun muassa F-Secure Oy, VTT ja kyberklusteri FISC", kertoo Horisontti 2020 -ohjelman NCP eli National Contact Point Pauli Stigell Business Finlandista.

Stigell on työskennellyt avaruustekniikan parissa aikoinaan VTT:ssä. Nyt hän on NCP:n tehtävän lisäksi Suomen avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteeri sekä yksi Suomen edustajista Euroopan avaruusjärjestön ohjelmakomiteoissa.

Kilpailu rahoituksesta on kiristynyt

Stigell on ollut mukana EU:n puiteohjelmien toiminnassa jo 6. puiteohjelmasta alkaen eli vuodesta 2004. Vuosien varrella ohjelmien muoto ja rahoituksen painopisteet ovat muuttuneet.

"Vuosien 2007-2013 aikana 7. puiteohjelman avaruusohjelma oli erinomaisen osuva suomalaiselle tutkimukselle. Kilpailu kiristyi kuitenkin selvästi vuoden 2013 jälkeen. Avaruusohjelma on uusien teemojen vuoksi pirstaloitunut. Siksi hakukisassa on nyt vaikeampi voittaa, ja hankkeet ovat pienempiä sekä lyhyempiä. Kuitenkin vain hakemalla voi päästä mukaan tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön ja saada tätä EU-rahoitusta", hän korostaa.

"Suomalaiset ovat hyötyneet EU:n puiteohjelmista merkittävästi vuosien varrella."

"Avaruushankkeissa suomalaiset ovat olleet erityisen vahvoilla satelliittien avulla tehtävässä kaukokartoituksessa ja avaruustieteessä. Suomi on H2020-ohjelmassa mukana parissakymmenessä eri avaruushankkeessa. Painopiste on satelliittikaukokartoituksessa, mutta hankkeita on myös avaruusalusten GaN-komponenteissa ja säteilyä kestävissä flash-muisteissa", Stigell kiittelee.

Turvallisuushankkeet ovat lähellä markkinoita

H2020-ohjelman turvallisuusosiossa suomalaiset ovat mukana 31 hankkeessa. Uusia on tulossa lisää elokuussa 2018 päättyneestä hausta. Nämä hankkeet ovat kohtuullisen suuria. Turvallisuusosiota hallinnoi komission DG HOME -pääosasto eli "EU:n sisäministeriö"; siksi ohjelman projekteissa kehitettävät teknologiat ja toimintatavat päätyvät EU:n rajavalvontaan, poliisintyöhön ja katastrofien torjuntaan ja niistä toipumisen keinoihin 2020-luvulla. Hankkeet ovat lähellä markkinoita, lähempänä kuin voisi kuvitella.

Hankeklinikoita ja henkilökohtaista opastusta

Stigellin rooli NCP:nä on erilainen avaruus- ja turvallisuushankkeissa. Turvallisuushankkeissa on todettu hyväksi järjestää säännöllisesti haun alkamisen jälkeen hankeklinikka. Siinä yhdessä hakijoiden kanssa käydään kasvokkain läpi rahoitushakemusten ongelmakohtia.

"Avaruushankkeissa toimijoita Suomessa on vähemmän, joten pystyn säännöllisesti kontaktoimaan suurimman osan alan toimijoista henkilökohtaisesti ja organisaatio kerrallaan tai pitkään toiminnassa olleiden kansallisten ESA-ryhmien kautta. Tyypilliset kysymykset hauissa liittyvät hakutekstien tulkintoihin ja juridisiin vaatimuksiin. Komissio haluaa hyviä hakemuksia H2020 -hakuihin, jotta se voi valita niistä parhaimmat. Siksi hakukriteerit ovat monasti avoimia ja monitulkintaisia", toteaa Stigell.

NCP:nä Stigell on kohdannut toistuvasti niistä haasteellisia tilanteita, joissa jokin konsortiohankkeen kriittinen osallistuja joutuu syystä tai toisesta perumaan osallistumisensa.

"Jos yksi peruu osallistumisensa aivan hakuajan loppuhetkillä, tulee sekä hakijalle että minulle kiire etsiä korvaava osallistuja hankkeeseen. Tässä ei läheskään aina onnistuta", hän harmittelee.

Suomalaiset ovat hyötyneet EU:n puiteohjelmista merkittävästi

Stigellin mukaan suomalaisten on syytä olla mukana EU:n avaruus- ja turvallisuuhankkeissa myös tulevaisuudessa. Molemmilla toimialoilla suomalaiset ovat hyötyneet EU:n puiteohjelmista merkittävästi vuosien varrella, ja niiden ansiosta sekä suomalainen tutkimus että liiketoiminta ovat kansainvälistyneet. Hyvien hakemusten avulla tämä kehitys voi Stigellin mukaan jatkua myös tulevaisuudessa. EU:n Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän tullessa vähitellen käyttöön sen soveltamiseen liittyvien hakujen merkitys kasvaa.

"Puiteohjelmaan osallistumattoman kannattaa tutkia EU:n CORDIS-tietokannasta, millaisissa hankkeissa Suomi ja muut maat ovat mukana – muutamalla klikkauksella saa melkoisesti tietoa. Lisäksi puiteohjelmassa liikkuvia rahamääriä ja hankkeita voi tutkailla ruotsalaisen VINNOVAn raportointityökalulla" vinkkaa Stigell vielä lopuksi.

NCP auttaa, ota yhteyttä

Pauli Stigell
Business Finland
p. 050 5577 856
pauli.stigell@businessfinland.fi

Linkit:

Cordis
Vinnova

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Pauli Stigellin oma arkisto

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai instrumenttikokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla maksutta kaikille. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.