Siirry sisältöön
Uutinen 19.03.2018

EU-projektin viestintä – summa summarum

Viestintä on oleellinen osa EU-projektin toimintaa. Kanavia viestin viemiseen on tänä päivänä entistä enemmän. Tärkeintä on löytää näistä omalle projektille parhaiten sopivat ja ennen kaikkea niin, että omat kohderyhmäsi kohtaavat viestisi.

Viestintätoimien vaatimus on kirjattu komission viralliseen avustussopimukseen. Jo hakemusvaiheessa edellytetään viestintäsuunnitelmaa, sillä se on osa koko hakemuksen vaikuttavuusarviointia.

Monipuolisella viestinnällä pyritään saamaan erilaiset sidos- ja viiteryhmät kiinnostumaan ja innostumaan projektista. Viestintä tarkoittaa projektin tulosten ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien kertomista yrityksille, poliittisille päättäjille, muille tutkijoille, medialle ja EU-kansalaisille.

Paukkuja sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään

Hyvä projektiviestintä on strategisesti suunniteltua ja tavoitteellista. Se on yksi tärkeimmistä tekijöistä projektin läpiviemiseksi, joten siihen on syytä varata tarvittava asiantuntemus ja osaaminen heti alusta lähtien.

Samassa yhteydessä on tärkeää varmistaa sekä sisäisen viestinnän, eli projektiin osallistuvien välinen systemaattinen ja avoin tiedonkulku, että hankkeen ulkopuolisille kohderyhmille tarkoitetun viestinnän osuvuus ja linjaukset. Kaikki lähtee riittävän kattavasta viestintäsuunnitelmasta, jolla sitoutetaan keskeiset kumppanit ja muut sidosryhmät aktiivisesti mukaan projektiin ja varmistetaan päämäärä.

Milloin projektirahoitus on kiinnostavaa?

Yksi viestintäsuunnitelmaan kirjattavista tavoitteista on näkyvyys. Projekti saa näkyvyyttä, kun tekeminen on kiinnostavaa ja vaikkapa media kiinnostuu siitä. Itse hankeprosessi tai sen rahoitus ei kyllä yleensä kiinnosta muita kuin projektin osallistujia tai sen rahoittajia.

Projektin aikana mielenkiintoa herättää ensimmäisenä hyvä, yllättävä tai uusi idea. Seuraavana tulevat projektin saavutukset ja tulokset, varsinkin jos niissä on kyse onnistumisista tai jopa läpimurroista. Erityisen kiinnostavaa on se, jos projektin on tuottanut jotakin konkreettista, joka koskettaa monia ihmisiä tai vaikka jotain erityisryhmää, ja jos tuloksia voidaan hyödyntää pitkäaikaisesti.

Viestinnän linjoja kannattaa siksi suunnata näiden mukaisesti ja miettiä aina vastaanottajaa. Hänelle projektin merkitys kiteytyy usein seuraaviin kysymyksiin:

  • Ajankohtainen – Miksi?
  • Koskettaa monia, tuo ratkaisuja – Keitä ja millä tavoin?
  • Iso taloudellinen merkitys – Mikä, kenelle, voiko määritellä?

Laitetaanko tiedotetta vai pistetäänkö twiitaten?

Tänä päivänä niin yrityksiltä kuin yksittäisiltä tutkijoiltakin odotetaan yhä läpinäkyvämpää ja ajantasaisempaa viestintää. Projektista kertominen ei ole kenenkään soololaulantaa, eikä asioita tietenkään pidä tuoda julki ennen aikojaan. Väliaikatietoa on silti hyvä tuoda esiin aina, kun se on mahdollista.

Sosiaalinen media on avannut viestinnälle aivan uuden ulottuvuuden. Somen kautta projektista voi kertoa moniulotteisemmin ja useammalla tavalla. Siellä projektin ympärille saa luontevasti syntymään kokonaisen tarinakavalkadin; kertoa voi esimerkiksi projektissa mukanaolevista henkilöistä, avata tekemisen taustoja sekä tutkimustyön ja projektin arkea tai muistuttaa EU:sta rahoittajana. Somessa viestintä ei liioin ole oman asian yksipuolista valuttamista kohdeyleisöille, vaan siellä voi kommunikoida ja olla läsnä reaaliaikaisesti.

Tutustu koko viestintäsarjaan

Viime vuonna EUTI julkaisi useita artikkeleita ja blogitekstejä EU:n Horisontti-ohjelman projektiviestinnästä. Juttusarjassa on käsitelty viestintäsuunnitelman tekoa, pitchaamista, sosiaalisen median hyödyntämistä, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, tieteen avoimuutta sekä sisäistä viestintää.

  • Viestinnällä H2020-tulokset näkyviksi
  • Ossi Lång: Onnistunut H2020-projektiviestintä alkaa viestintäsuunnitelmasta
  • Annina Huhtala: Opi tiivistämään asiantuntemuksesi kolmen minuutin vaikuttavaan esitykseen
  • Näy ja kuulu – kerro aktiivisesti hankkeesta ja sen tuloksista
  • Tia Härkönen: Hankeviestijä, somettaako?
  • Liisa Ewart: Onko tieteen avoimuus utopistinen olotila?
  • Case Luke: Horisontti-hankkeiden viestintä syntyy suunnitelmallisuudella


Teksti: Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Taika

Kuva: Business Finland