Siirry sisältöön
Uutinen 21.11.2018

HUSin Suzan Ikävalko: ”Anna arvioijalle uskottava tarina”

Hankehakemus on vähän kuin hissipuhe. Siihen pätevät paljolti samat säännötkin: tiivistä tekstiä, karsi toistoa, vältä itsestäänselvyyksiä ja selittelyä. Horisontti 2020 -ohjelmassa arvioijana useasti toiminut Suzan Ikävalko peräänkuuluttaa lisäksi hakijoilta tarinaa, josta arvioija voi vakuuttua.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntija sekä HUSin tutkimus- ja innovaatiopäällikkö Suzan Ikävalko on käynyt kahdeksan viime vuoden aikana arvioimassa EU-hakemuksia jo useasti. Seuraava sovittu arviointikertakin löytyy jo kalenterista: se on talvella 2019.

Ennen HUSia Ikävalko työskenteli Nordic Healthcare Groupilla asiantuntijana sekä EU-projektien vetäjänä. Vuosien aikana hän on sekä evaluoinut rahoitushakemuksia että tehnyt käynnissä olevien hankkeiden väli- ja loppuarviointeja.

"Olen ollut arvioimassa hyvin erilaisia konsortiohakemuksia sekä lisäksi Pk-instrumentin eHealth-aiheisia hakemuksia. Pk-instrumenttihakemuksia läpikäydessä on ollut erityisen mielenkiintoista saada tuntumaa, mihin pienet ja keskisuuret yritykset keskittyvät esimerkiksi eHealthissä sekä mistä niiden vahvuudet syntyvät", hän toteaa.

Nopeasti käsitys hankkeesta – hyvä vai huono?

Ikävalko kertoo arvioijan arvostavan sitä, että hänen on helppo ja nopea ymmärtää, mistä hakemuksessa on kyse ja mikä sen arvo on. Hän kehottaakin kertomaan selkeästi ja ytimekkäästi heti hakemuksen alussa hankkeen keskeiset asiat. Lisäksi jokaista erillistä arviointikriteeriä koskevassa osuudessa kannattaa kootusti vetää yhteen, miten tämä hanke vastaa kyseisen kriteerin vaatimuksiin.

"Jokaisen osion alussa voi kiteyttää selkeästi ja peruskielellä, mistä on kyse. Arvioijalla on paljon läpikahlattavaa, liirumlaarumia ei kukaan jaksa lukea, eikä liioin laveita selvittelyjä. Pidän siitä, että hankkeesta odotettava tulos ja se, miten se saavutetaan, tulee nopeasti esiin, samoin hankkeen tavoitteet sekä osallistujien osaamisen esittely."

Ikävalko vinkkaakin, että konsortion eli yhteishankkeen toimijoiden ja tekijöiden esittelyyn kannattaa panostaa tavoitteiden ja odotettavien tulosten näkökulmasta.

"Itse perehdyn tarkasti siihen, että hankkeen tavoitteiden ja tuloksen kannalta mukana ovat relevantit osallistujat. Silloin luvatut asiat on mahdollista toteuttaa. Aika nopeasti näkee, että vaikka olisi muuten hyvä konsortio tekijöitä, mutta esimerkiksi tulosten hyödyntämiseen ei ole mukana toimijoita, on konsortio osittain rampa. Mukana pitää olla osallistujia tai ainakin sellaista kohderyhmää, joka voi hyödyntää saatavaa tulosta, ratkaisua tai palvelua. Jos en löydä osallistujien välisiä yhteyksiä hankkeen koko tulostavoitteen kannalta, minun on arvioijana vaikea uskoa siihen."

Sairaalamaailma on Suzan Ikävalkon mukaan hyvä esimerkki.

"Monesti meillä on osapuolina lääketieteen sekä -teknologian osaajia ja yhä enemmän myös liiketoiminta- ja palvelumallien asiantuntijoita. Mutta jos loppukäyttäjiä eli esimerkiksi potilaita hoitavia tai edustavia tahoja ei ole mitenkään mukana, ei lopputulos ole uskottava. Vaikka tehdään kuinka fiksuja juttuja hyvien toimijoiden kesken, en arvioijana vakuutu, jos käyttäjänäkökulmaa ei ole mukana."

Kiire asettaa arvioijalle tietyt rajoitukset – auta häntä

Ikävalko korostaa, että arvioija haluaa saada hankkeesta nopeasti keskeiset tiedot.

"Itse selaan hakemuksen läpi ensin pikaisesti saadakseni käsityksen hankkeen pääpointeista sekä siitä onko hanke hyvä vai huono. Ensivaikutelma osuu usein oikeaan. Tämän jälkeen keskityn tarkemmin sisältöön ja syvennyn yksityiskohtiin. Etsin vahvistusta ja todennusta hakemuksesta sille, miksi hanke on hyvä tai huono ja vastaako se hakukriteereihin uskottavasti. "

Hän toteaa, että hankehakemus on luonteeltaan kuin hieman pidempi hissipuhe.

"Tiivistä tekstiä ja vältä selittelyä. Lisäksi karsi toistoa, sitä on aina", hän neuvoo.

Itsestäänselvyyksiä on turha kertoa tai toistaa asioita, joita komission hakuteksteissä on jo kirjoitettu.

"Terveysteeman asiantuntijalle ei esimerkiksi tarvitse kertoa, että Eurooppa ikääntyy. Tärkeintä on tuoda esiin olennainen: mitä uutta tämä hanke tuo ja miksi se on niin tärkeä, että se kannattaa rahoittaa. Kokonaisuuden on hyvä myös olla suhteessa siihen, mitä haussa on pyydetty", hän summaa.

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: HUS