Uutinen 18.07.2018

ICT:n, kyberturvallisuuden ja eTerveyden NCP: Tekoäly tulee

"Tärkeintä NCP-työssä on neuvonta, verkostoituminen ja erilaisten verkostoitumismahdollisuuksien järjestäminen", kertoo Pekka Rantala, Horisontti 2020 -ohjelman ICT-, Kyberturvallisuus ja eTerveys-kokonaisuuksien NCP-yhteyshenkilö.

Oli kyse melkein mistä tahansa Horisontti 2020:n hankkeesta, liittyy siihen informaatioteknologia eli ICT. Tavalla tai toisella. ICT:n lisäksi Pekka Rantala toimii NCP:nä kyberturvallisuuteen ja eTerveyteen liittyvillä teema-alueilla. Kaikkien näiden osalta Rantala toivoisi suomalaisilta yrityksiltä lisää aktiivisuutta H2020-ohjelman suuntaan, jolloin tuloksetkin varmasti paranisivat.

Horisontti 2020 -ohjelman kansalliset NCP-yhteyshenkilöt (National Contact Point) toimivat usein tehtävässä osapäiväisesti. Business Finlandin asiantuntija Pekka Rantala on kuitenkin ICT-, kyberturvallisuus- ja eHealth-teemojen päätoiminen NCP. Sivutyönä ei näin monta teemaa oikein voisi hallitakaan.

"ICT yhdistää näitä kolmea teemaa, mutta myös laaja-alaisesti enemmistöä Horisontti 2020 -hauista. Viime aikoina erityisesti informaatioteknologiaan, älykkääseen dataan ja tekoälyyn liittyvät aiheet ovat yleistyneet hakemuksissa ja saamissani yhteydenotoissa. Ne ovat Euroopalle tärkeä kehityskohde, sillä Aasia ja Pohjois-Amerikka ovat niissä meitä edellä. Suomessa on paljon näihin liittyvää osaamista ja tutkimusta, joista voidaan synnyttää myös menestyvää liiketoimintaa", uskoo Rantala.

"Tärkeintä NCP:n työssä on neuvonta, verkostoituminen ja erilaisten verkostoitumismahdollisuuksien järjestäminen. Kaikkea ei voi kukaan tietää yksin. Siksi NCP:n on oltava se henkilö, joka tuntee ja tietää teema-alueensa parhaat asiantuntijat. Nämä osaavat sitten tarvittaessa vastata myös niihin hankalimpiinkin kysymyksiin."

Trendit ajoissa haltuun

Pekka Rantala on kiinnostunut ICT:stä sekä työssä että vapaa-ajallaan. Hän seuraa työnkin ulkopuolella erityisen tarkasti kansainvälisten ICT-jättiläisten toimintaa, koska niiden tekemät linjaukset ja painotukset näkyvät aina ennen pitkää myös meillä.

"Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Kun osaamme paremmin ennakoida tulevaisuuden trendejä, on se sekä Suomelle että koko Euroopalle tärkeä kilpailuetu."

Liikenteeseen ja autojen informaatioteknologiaan liittyvä kehitys kiinnostaa niinikään Rantalaa. Molempiin liittyvät olennaisesti ICT ja sen tuomat kehitysmahdollisuudet. Hänen autoihin liittyviä kuviaan on aikaisemmin julkaistu useissa autoalan lehdissä.

Kansallista ja koko Euroopan laajuista kehitystyötä

Rantalan teema-alueista ICT on laajin. Informaatioteknologiaa on kaikkialla, mutta myös ICT-toimialan sisällä on omia selviä painopistealueitaan.

"Mobiilipuolella keskeisintä on 5G-teknologia, johon liittyviä kehityshankkeita on paljon vireillä. Tekoälyn sovelluskohteita etsitään myös jatkuvasti, eivätkä smart-data ja big-datakaan ole unohduksissa, vaikka niistä on kohistu jo pitkään. Internet of Things eli IoT-laitteilla on tulevaisuudessa kasvavat markkinat, samoin erilaisilla AR/VR-ratkaisuilla (Augmented Reality ja Virtual Reality). ICT-muuttaa myös perinteisiä tehtaita entistä tehokkaammiksi", hän listaa.

Kyberturvallisuudessa on keskeistä yhteiskunnallisesti kriittisen tärkeän infrastruktuurin suojeleminen hyökkäyksiltä ja kriiseiltä. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeisiin, energiaan, finanssisektoriin ja terveydenhoitoon liittyvät asiat. Samat asiat huolestuttavat kaikkia Euroopan maita, joten koko unionin laajuinen kyberturvallisuuteen liittyvä yhteistyö on hyödyllistä ja kaikkien etu.

"Meillä on Suomessa tämän alan huippuosaajia, joten toivoisin, että saisimme kyberturvallisuuteen liittyviä hakemuksia lisää tulevaisuudessa."

H2020-ohjelmassa sähköinen terveydenhuolto, eHealth tai eTerveys, on kolmas teema-alue, jonka yhteyshenkilö Rantala on. Siinä korostuvat tällä hetkellä väestön ikääntymiseen ja entistä persoonallisempaan terveydenhuoltoon liittyvät painotukset sekä sähköisten terveystietojen käytettävyys eri puolilla Eurooppaa.

"Sähköisillä teknologioilla voidaan ratkaista useita terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia. Koko Euroopan laajuisesta datamassasta voidaan esimerkiksi tunnistaa harvinaisempien sairauksien tunnusmerkkejä, joiden lääkehoidon kehittäminen ei yksittäisten maiden markkinoiden pienuuden vuoksi kiinnosta suuria lääkefirmoja vielä toistaiseksi. Eräs tähän teemaan liittyvä hankekokonaisuus on tulevaisuudessa avautuva älysairaalaan liittyvä haku The smart hospital of the future, joka ei kuitenkaan liity harvinaisten sairauksien hoitoon vaan sairaaloiden laajempaan digitaalisen muutokseen", Rantala vinkkaa.

Lisätietoa

Pekka Rantala
Business Finland
tel. +358 2950 55263
pekka.rantala (at) businessfinland.fi

ICT-teemasivu

Terveys-teemasivu

Turvallisuus-teemasivu

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Susanna Lehto

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai instrumenttikokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla maksutta kaikille. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.