Siirry sisältöön
Uutinen 20.11.2018

Marie Skłodowska-Curie -rahoituksen NCP: Tukea ja uusia avauksia tutkijan urapolulle

Horisontti 2020 -ohjelman Marie Skłodowska-Curie -rahoitus (MSCA) tarjoaa eri tieteenalojen tutkijoille mahdollisuuden työskennellä yhteiskunnan eri sektoreilla. Ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Päivi Pihlaja muistuttaa, että EU:n lisäksi MSCA-rahoituksen avulla voi luoda yhteyksiä tutkimusympäristöihin ympäri maailmaa.

Miten edetä, jos haluaa omistautua tutkijan uralle ja on kiinnostunut osallistumisesta kansainvälisiin projekteihin? Mistä tutkija voisi lähteä liikkeelle?

"MSCA-rahoitus on yksi hyvä polku tutkijanuran edistämiseen. Minun kauttani saa tietoa mahdollisuuksista tehdä tutkimustyötä eri maissa ja eri sektoreilla. Horisontti 2020 -ohjelman MSCA tukee liikkuvuutta ja tutkijankoulutusta EU:ssa, mutta myös muualla maailmassa. Rahoitushakemuksen Euroopan komissiolle voi jättää sekä yksittäinen tutkija että organisaatiot", kertoo Marie Skłodowska-Curie -ohjelman NCP (National Contact Point) ja Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Päivi Pihlaja.

"MSCA-rahoitus on yksi hyvä polku tutkijanuran edistämiseen. Se tukee liikkuvuutta ja tutkijankoulutusta EU:ssa, mutta myös muualla maailmassa."

MSCA on edistänyt jo sadantuhannen tutkijan uraa

Marie Skłodowska-Curie oli kuuluisa viime vuosisadalla elänyt puolalaissyntyinen kemisti, joka kampanjoi tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön puolesta. Hänen nimeään kantava rahoitusohjelma on jo 20 vuotta jakanut tukea eri tieteenaloille ja edistänyt näin jopa 100.000 tutkijan urakehitystä. Perinteisesti suuri osa rahoituksesta on ohjautunut tohtorinväitöskirjan tekijöille ja väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön. Rahoitus on avoin kaikille tieteenaloille ja tutkijoille kansallisuudesta, iästä tai uravaiheesta riippumatta.

Suomen kansalliseen MSCA-yhteyshenkilöön voivat ottaa yhteyttä tutkijat, joita kiinnostaa tutkimustyö eri maissa ja sektoreilla samoin kuin organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan näitä mahdollisuuksia kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta.

Liikkuvuuteen ja työsuhteisiin liittyvät kysymykset kiinnostavat

MSCA sisältää kaikkiaan viisi erilaista rahoitusmuotoa. Osaa voi hakea yksittäinen tutkija, osaa taas hakee useiden eri organisaatioiden muodostama verkosto tai konsortio.

"Neuvon, kuinka voi päästä mukaan hankkeisiin, ja autan tutkijoita sekä organisaatioita löytämään toinen toisensa. Välitän tietoa Euroopan komission hakuohjeista ja autan ratkomaan yksittäisiin hakemuksiin liittyviä ongelmia. Usein kysymykset ja tiedustelut koskevat sitä, millaisiin tarkoituksiin EU:n rahoitusta voi käyttää ja mistä saisi lisätietoa esimerkiksi työsuhteista tai palkkauksesta. Jo EU:n alueella on runsaasti hyvin erilaisia tutkijan työskentelyyn liittyviä käytäntöjä, muusta maailmasta puhumattakaan. Hankkeiden myötä tutkijan urapolkujen toivotaan muuttuvan paitsi monipuolisemmiksi myös avoimemmiksi", sanoo Pihlaja.

"Rahoitusta jo saaneet tutkijat ja organisaatiot voivat myös vaihtaa tarjoamiemme keskustelualustojen välityksellä tietoja ja kokemuksia keskenään", hän jatkaa.

Verkostoitumista yli valtio- ja toimialarajojen

MSCA-rahoituksella voi palkata tutkijan suomalaiseen organisaatioon, eikä vain akateemiselle puolelle, vaan esimerkiksi yritykseen. Tutkijat voivat hakeutua sen avulla uusiin maihin ja ympäristöihin. Rahoituksen yhtenä tarkoituksena on yhteyksien rakentaminen julkisten ja yksityisten tutkimusympäristöjen välille.

"Yhteistyöhankkeissa rahoituksen saanti edellyttää usein, että hankkeessa on mukana useita erilaisia organisaatioita eri valtioista. Siis tutkimuslaitoksia, yrityksiä, yliopistoja, kansalaisjärjestöjä tai muita yhteisöjä. Pelkästään akateemiseen ympäristöön keskittyviä hankkeita ei juurikaan rahoiteta", Pihlaja muistuttaa.

Mahdollisuudet ulottuvat myös EU:n ulkopuolelle

Horisontti 2020 -ohjelmalle tyypillisesti MSCA:ssa tavallisia toimijoita ovat EU-maat sekä EU:n kanssa yhteistyösopimuksia sopineet ns. liitännäismaat. Kun kyse on kansainvälisestä toiminnasta, näkyvät muutokset kansainvälisessä ilmapiirissä myös MSCA-hankkeiden maailmassa.

"Eräs keskeinen muutos, jonka vaikutuksista ei vielä tiedetä riittävästi, on Britannian ero EU:sta keväällä 2019. Brittiläiset yliopistot, yhteisöt ja yritykset ovat olleet tähän asti vahvasti edustettuina sen toimissa", pohtii Pihlaja.

Suuret tiedemaat ja kielialueet ovat aina vetäneet puoleensa tutkijoita. Myös Suomessa laadukkaat tutkimusympäristöt, tutkijoiden ansiot ja kieliosaaminen antavat hyvät edellytykset menestyä MSCA-hauissa.

"Haluankin muistuttaa, että MSCA-rahoituksen kautta tutkijan on mahdollista liikkua ja rakentaa yhteistyötä EU:n lisäksi vaikkapa Yhdysvaltoihin tai Japaniin. Eurooppalaisen tutkimusalueen kannalta on tärkeää, ettemme eristäydy, vaan saamme vaikutteita, tietoa ja kokemuksia myös muualta maailmasta", hän sanoo.

NCP voi auttaa, ota yhteyttä

Päivi Pihlaja
Suomen Akatemia
p. 029 53 35016
paivi.pihlaja (at) aka.fi

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Suomen Akatemia

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai instrumenttikokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla maksutta kaikille. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.