Uutinen 15.10.2018

Pk-instrumentin ja Elintarvike-osion NCP: Kansainväliset verkostot arvokkaampia kuin pelkkä EU-rahoitus

EU:n Horisontti 2020 -ohjelman aihealueet ja hakumuodot vaihtelevat hieman osiosta toiseen. Kaikkiaan neljään eri ohjelmaosioon perehtynyt Business Finlandin Heini Günther tunnustaa olevansa itsekin välillä pyörällä päästään – niin monessa paikassa ja erilaisilla foorumeilla hän haluaisi EU:n tarjoamista kansainvälistymismahdollisuuksista olla kertomassa.

Monet Horisontti 2020 -ohjelman kansalliset yhteyshenkilöt toimivat tehtävässään muun asiantuntijatyönsä ohella. Business Finlandin Heini Güntherille NCP-tekeminen on kuitenkin päätoimista. Hänen varsinainen NCP-työnsä keskittyy yrityksille suunnattuun kokonaisuuteen "Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä" ja Pk-instrumenttiin sekä laajaan aihealueeseen "Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous". Näiden lisäksi hän neuvoo riskirahoituksen saatavuudesta ja toimii vielä toisena NCP:nä "Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet"-osiossa Suomen Akatemian Jaana Lehtimäen tukena.

EU:n rahoitusneuvonnan parissa Günther aloitti vuonna 2009.

"Yritysten kv-toimet ovat aina olleet lähdellä sydäntäni. Olen työskennellyt pk-yritysten kansainvälistämisen ja rahoituksen parissa pian kolmekymmentä vuotta. Aloitin missioni kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalveluissa, sitten jatkoin TE-keskuksessa, ELY -keskuksessa, Tekesissä ja nyt Business Finlandin palveluksessa", hän kertoo hymyillen.

Pk-yritys tarvitsee enemmän vierihoitoa EU-osallistumiseensa

Neuvontatyöt pk-yrityksille työllistävät Güntheriä eniten. Elintarvike-hakuihin osallistuvat partnerit ja koordinaattorit ovat usein hakeneet suoraa EU-rahoitusta ennenkin, joten he tietävät ohjelmasta ja hakemisesta jo valmiiksi. Pk-yrityksillä on toinen juttu.

"Kun yritys hakee rahoitusta Pk-instrumentista, se on yleensä aina ensikertalainen ja ohjelman yksityiskohdat ovat uutta. Pk-instrumentin kanssa joudun valmentamaan siitä, mikä on kyseisen osallistumismuodon tarkoitus ja rahoituksen idea. Arvioimme yrityksen innovaatiota myös yhdessä Business Finlandin muiden asiantuntijoiden kanssa selvittääksemme, onko hakemiselle edellytyksiä ja onko innovaatio jo sitä tasoa, mitä EU hakee rahoitettavaksi. Pk-instrumentin osalta kyse ei ole siis pelkästä hakemusteknisestä perusneuvonnasta. Pk-instrumentin hakemusten lisäksi luen ja kommentoin NCP-kollegoideni kanssa myös muihin hakuihin tulevia hakemuksia."

Miksi konsortiohankkeet eivät kiinnosta?

Kansallisena yhteyshenkilönä Günther tekee töitä sen eteen, että suomalaisia pk-yrityksiä näkyisi enemmän myös yhteistyö- eli konsortiohankkeissa. Tällä hetkellä suomalaisten osuudet ja roolitus ovat pienempiä kuin muissa maissa.

"Suomeen on tullut kaikkiaan yli 700 miljoonaa euroa EU:n TKI-rahaa. Pk-yritykset ovat saaneet tästä 155 miljoonaa euroa, ja tästä summasta noin puolet on tullut pk-instrumentista ja toinen puoli konsortiohankkeista. Konsortiohankkeissa olevian pk-yritysten osuus on rahallisesti katsottuna iso, mutta tilasto johtaa sikäli harhaan, että nämä rahat ovat pienilukuisen joukon tuomaa. Meillä on valitettavasti määrällisesti vähemmän sellaisia yrityksiä, jotka ovat isommissa hankkeissa aktiivisesti ja isosti mukana. Yritän aina tuoda yritysten kanssa keskustellessani esiin, että kannattaa tutustua konsortiohankkeiden mahdollisuuksiin ja hyötyä verkostoista ja yhteyksistä, joihin niihin osallistuessa pääsee mukaan. Hankkeista saa myös enemmän irti, kun oma rooli on niissä tarpeeksi iso. Lisäksi etukäteen kannattaa asettaa itselleen selkeät tavoitteet ja aktiivisesti vaikuttaa hankkeen aikana niiden toteutumiseen."

"Yrityksissä pitäisi miettiä, mihin omiin tutkimuslaitoksiimme ja korkeakouluihimme ne voisivat olla luontevasti yhteydessä ja tehdä kv. hankkeita yhdessä."

Hieman huolissaan Günther on siitäkin, että suuryritykset ovat passiivisempia Horisontti 2020 -ohjelmassa kuin aiemmissa puiteohjelmissa.

"Esimerkiksi bioteknologian puolella Biopohjaisen teollisuuden -konsortiossa on meiltä mukana isoja yrityksiä jäseninä. Ne kuuluvat niihin, jotka määrittelevät tämän BBI JU -aloitteen vuosittaisten hakujen teemat ja budjetit. Nämä haut ovat sitten avoinna myös muille osapuolille. Suomalaisten suuryritysten aktiivisuus varsinaisissa projektihauissa näkyi BBI JU:n alkuvuosina, mutta nyt vauhti on hiljentynyt ja uutta aktivoitumista haetaan. Suomalaiset pk-yritykset voisivat hyötyä tämän aloitteen tarjoamista mahdollisuuksista huomattavasti laajemmin. Meillä on Horisontti-ohjelmassa toki isoja menestystarinoita, kuten Metgen Oy, mutta potentiaalia pk-yritysten hyödynnettäväksi olisi enemmänkin", hän sanoo.

Verkostot avaavat uusia ovia

NCP:nä Heini Günther ei vain puhu verkostojen rakentamisesta EU-ohjelmiin hakeutuville, vaan toimii itse puheidensa mukaisesti.

"Olen Business Finlandissa talon sisäinen sanansaattaja ja vien aktiivisesti EU-viestiä kansallisia ohjelmia suunnitteleville henkilöille. Horisontti-ohjelmassa on paljon hakuja ja kilpailuja, jotka on hyvä huomioida ja ottaa pohdittavaksi meidän kansalliseen ohjelmatoimintaan. Kaikki keinot, jotka auttavat suomalaisia mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, ovat sallittuja", hän virnistää.

Business Finlandin käynnistymisen myötä Güntherin omaan ammatilliseen verkostoon on tullut myös uusia tuttavuuksia, joilta hän itse on ammentanut paljon.

"On mahtavaa, kun mukana on uusia ihmisiä, jotka katsovat virkein silmin asioita. Viestiä voi viedä niin monella tavalla. Business Finlandin ohjelmatyössä olemme esimerkiksi miettineet, miten nykyisillä Business Finlandin rahoitusvälineillä voitaisiin tukea sellaisia hankkeita, joiden tekeminen osuus seuraavan EU:n puiteohjelman tavoitteisiin ja teemoihin. Synergiaa on varmasti saatavilla."

Suurimmaksi työhaasteekseen Günther kokee sen, miten tunnistaa niitä yrityksiä, joilla on menestymisen mahdollisuuksia ja jotka voisivat hyötyä kansainvälisistä verkostoista. Verkostotyö alkaa kuitenkin jo kotimaassa.

"Yrityksissä pitäisi miettiä, mihin omiin tutkimuslaitoksiimme ja korkeakouluihimme ne voisivat olla luontevasti yhteydessä ja tehdä kansainvälisiä hankkeita yhdessä. Nämä tutkimusosapuolet ovat tottuneita toimimaan EU-maailmassa, niillä on hyvät kansainväliset verkostot ja yhtä lailla tarpeita saada hankkeisiin mukaan yrityksiä. Eri tahojen pitäisi katsoa pitkällä tähtäimellä sitä, kenen kanssa halutaan ja kannattaa toimia yhteistyössä. 1+1+1 on paljon enemmän kuin 3, ja tämä voi toteutua Horisontti-ohjelman kautta", Heini Günther muistuttaa.

Lisätietoa

Heini Günther
Business Finland
puh. 040 502 0042
heini.gunther (at) businessfinland.fi

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Heini Günther

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai instrumenttikokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla maksutta kaikille. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.