Siirry sisältöön
Uutinen 09.08.2018

Sopimusasioiden NCP: Huolellisuutta sopimuksiin

Sopimusasioiden NCP Liisa Ewart neuvoo, ohjaa sekä kouluttaa komission laajan H2020-ohjeiston oikeaan tulkintaan.

EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan juridisten kysymysten merkitys on kasvanut viime vuosina suuresti. Tutkimustuloksien suojaamista ja hyödyntämistä vaaditaan aiempaa enemmän, aineettomat oikeudet ovat entistä tärkeämpiä. Lisäksi eettiset kysymykset ovat yhä suuremman huomion kohteena. Ei siis ihme, että EU:n Horisontti 2020 -ohjelman sopimusasioiden NCP:n Liisa Ewartin työpäivissä ei juuri luppohetkiä löydy.

Julkisilla investoinneilla halutaan saada tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset mahdollisimman nopeasti yhteiskunnan käyttöön ja hyödynnettäviksi, Horisontti 2020 -ohjelman osalta yksittäisten jäsenvaltioiden lisäksi koko EU:n käyttöön. Kymmenen viime vuoden aikana T&I-toiminnan toimintaympäristö on oikeudellistunut voimakkaasti. Tämä vaatii uutta osaamista sekä virkakoneistolta että yrityksiltä, yhteisöiltä ja tutkimuslaitoksilta.

"Juridiikka on entistä vankemmin mukana kaikessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ja sopimukset on tehtävä aikaisempaa huolellisemmin. Tietoa ei voida siirtää organisaatiolta toiselle tai maasta toiseen ilman oikein muotoiltuja ja erilaiset olosuhteet huomioon ottavia sopimuksia. Juridiikan lisääntyminen on ollut väistämätön kehitys, johon muun muassa Horisontti 2020 -ohjelman säännöt ja ohjeet ovat luoneet yrityksille ja yhteisöille hyviä käytäntöjä", sanoo Liisa Ewart, Suomen kansallinen sopimusasioiden NCP (National Contact Point).

Hän on työskennellyt EU:n puiteohjelmien juridisten kysymysten parissa Tekesissä ja nyt Business Finlandissa jo vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen Ewart työskenteli yksityisellä sektorilla asianajajana. Vapaa-ajallaan Ewart kouluttaa metsästyskoiria sekä harrastaa metsästystä.

Komission päätösten viestintuoja

Sopimusasioiden NCP:n tehtävänä on neuvoa yrityksiä ja yhteisöjä H2020-ohjelman juridisissa kysymyksissä. Samalla hän on viestintuoja Euroopan komissiosta jäsenvaltion suuntaan: mitä komissio on päättänyt ja miten päätökset tulee ottaa huomioon rahoitetuissa projekteissa.

"Minuun ottavat eniten yhteyttä pk-yritykset sekä tutkimusorganisaatiot, jotka ovat joko hakemassa rahoitusta tai ovat jo saaneet positiivisen rahoituspäätöksen. Kysymykset liittyvät usein ostoihin ja hankintoihin: mitä saa ostaa ja miten", kertoo Ewart. Paljon kyselyjä tulee myös konsortioiden sisäisestä päätösvallasta, konsortiosopimuksien sisällöstä ja mahdollisuuksista toimia erilaisissa yllättävissä tilanteissa.

Ohjeiston oikeaa tulkintaa

Varsinkin pk-yrityksille ensimmäinen rahoituksenhaku voi olla joskus tuskainen operaatio, koska erilaisia säädöksiä on todella monia. Avustussopimuksesta ei voi komission kanssa neuvotella, joten avustussopimus ja rahoitusehdot ovat itseasiassa aivan sama asia. Tämä aiheuttaa joskus ihmettelyä rahoituksen hakijoissa.

"H2020:n ohjeisto on hyvin vakiintunut ja siihen liittyvä tukimateriaali on hyvää. Ongelmaksi muodostuu ennemminkin ohjeiston laajuus, jota rahoituksen hakijoiden on vaikeaa hahmottaa. Juuri sen vuoksi minä olen täällä: neuvon, ohjaan ja koulutan ohjeiston oikeaan tulkintaan."

Aina ei Ewartkaan osaa vastata kysymyksiin suoralta kädeltä. Silloin vastauksia etsitään suuremmalla joukolla.

"Usein yhteydenotto johtaa keskusteluun, jossa ovat mukana sekä minä että kyseisen teema-alueen NCP. Mikäli kansallisella yhteistyöllä ei vastausta löydy, on käytössämme niin sanottu ohituskaista komission help-deskiin. NCP:n kautta saa siis vastauksen komissiosta nopeammin kuin itse kysyen", hän vinkkaa.

Mallisopimus on vasta pohja sopimukselle

Useiden eri organisaatioiden väliset konsortiosopimukset on aina tehtävä huolellisesti. Eri osapuolien keskinäisissä sopimuksissa pitää näkyä selvästi sopimusosapuolien omat tavoitteet ja yhteistyön kaikki muut olennaiset ehdot.

"Jos sopimuksen laadintaan ei laiteta riittävästi aikaa ja paukkuja, on seurauksena usein ongelmia. Pelkillä mallisopimuksilla ei toimivia konsortiosopimuksia synny. Niihin on aina saatava mukaan myös sopimusosapuolten omat näkökulmat", muistuttaa Ewart.

NCP auttaa, ota yhteyttä

Liisa Ewart, Legal NCP
Business Finland, puh. +358 50 5577 738
liisa.ewart (at) businessfinland.fi

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Susanna Lehto

NCP on Horisontti 2020 -ohjelman kansallinen yhteyshenkilö (National Contact Point). Hän on tiettyyn H2020-teemaan, -haasteeseen tai toimintakokonaisuuteen perehtynyt asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo oman vastuualueensa H2020-työohjelmasta ja -hauista, hakemuksiin ja projekteihin liittyvistä kysymyksistä sekä tarvittaessa kommentoi hakemuksia. NCP-työ on hänen kansallinen vastuunsa, joten nämä neuvontapalvelut ovat tarjolla kaikille maksutta. NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toiminta.