Uutinen 08.05.2018

Suomi nettohyötyjä – H2020-rahoituksen saantomme 639 miljoonaa

Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomeen on tullut Horisontti 2020 -ohjelmakaudella yhteensä 639 miljoonaa euroa. Näin etenemme Suomelle asetetun tavoitteen tahtiin. Lisäksi olemme nettohyötyjä, sillä tästä T&I-rahoituksesta saamme Suomen maksaman euron 1,34-kertaisena takaisin. Suomi saa eniten rahoitusta Euroopan tutkimusneuvoston ERC-hauista ja ICT-teemakokonaisuudesta.

Euroopan komissio tuottaa säännöllisesti Horisontti 2020 -ohjelman osallistumistietoja eli runsaasti lukumääriä, euroja ja prosentteja, joita komissio päivittää kumulatiivisesti koko ohjelmakaudelta. Tuoreimmat tiedot perustuvat 6.3.2018 päivitettyihin tietoihin.

Horisontti 2020 -ohjelman neljän ensimmäisen vuoden aikana Suomi on saanut yhteensä 639 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 1018 hankkeessa on mukana Suomesta 430 osallistujaa (organisaatiota), joukossa tutkijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, isoja ja pieniä yrityksiä, julkisia viranomaisia, kuntia, kaupunkeja, järjestöjä ja yhdistyksiä. Noin kaksi kolmasosaa (63 %) Suomen rahoituksesta tulee yliopistojen ja tutkimuslaitosten kautta.

Kilpailu on edelleen erittäin kovaa Horisontissa, sillä 14,59 % hakemuksista saa rahoituksen. Suomen osalta luku on tätäkin hieman alhaisempi: suomalaisten hakemuksista 13,62 % on menestynyt rahoituskilvassa.

Suomen saamassa rahoituksessa kärkisijoja pitävät tutkijalähtöinen Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitus, josta Suomeen on varmistunut 104,73 M€, sekä ICT-kokonaisuus, josta olemme onnistuneet kotiuttamaan 103,70 M€.

Saamme enemmän kuin maksamme

Tällä 639 miljoonan euron saannolla etenemme hyvin Tutkimus- ja innovaationeuvoston Suomelle asettaman tavoitteen tahtiin eli Suomen pitäisi saada Horisontti-ohjelmasta kotiutettua kaikkiaan 1,3 mrd €. Ilahduttavasti näillä luvuilla olemme nettohyötyjä; kun Suomeen varmistunut rahoitus suhteutetaan Suomen laskennalliseen osuuteen puiteohjelman budjetista, niin saamme maksamamme euron 1,34-kertaisena takaisin.

EU:n tuella mittavaa yhteistyötä Euroopassa

Paitsi että suomalaiset saavat kotiutettua satoja miljoonia euroja EU-rahoitusta Suomeen, niin samalla suomalaiset ovat mukana 1018 projektissa, joiden kokonaisvolyymi on niinkin valtaisa kuin 7,2 miljardia euroa.

EU toimii siis vain osarahoittajana, mutta tämä EU:n rahoitus mahdollistaa laajaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä projektiyhteistyötä Euroopassa. Ja kun EU toimii vain osarahoittajana, muitakin sekä julkisia että yksityisiä panostuksia tarvitaan toiminnan, yhteistyön ja projektien toteutumiseen. Siksi tuo projektien kokonaisvolyymi on noin suuri. Ihan tutkitusti tämä yhteistyö kantaa hedelmää ja projekteilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä kansallisella että EU:n tasolla.

Tutkimusorganisaatioiden lisäksi pk-yritykset aktiivisia

Suurimmat rahoituksensaajat ovat Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.

VTT tuo yksinään Suomeen suurimman potin, yhteensä 114,6 M€ - ja tämä tulee yksinomaan yhteistyöhankkeista. VTT on hyvä esimerkki siitä, miten EU:n tarjoamia rahoituksen, verkottumisen sekä osaamisen ja tiedon vaihdon mahdollisuuksia voi hyödyntää kansainvälisenä yhteistyönä toteutetuissa projekteissa.

Kaksi suurinta yliopistoamme Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat myös hyvin aktiivisia H2020-osallistujia ja onnistuneet hyvin esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvoston ERC-hauissa. ERC rahoittaa tutkijalähtöistä, korkeatasoista tiedettä Euroopassa, ja tätä rahoitusta suomalaiset yliopistotutkijat ovat sankoin joukoin hakeneet, siinä myös nousujohteisesti onnistuneet: esimerkiksi vuoden 2017 erilaiset ERC-rahoitukset toivat Suomeen noin 44 miljoonaa euroa eurooppalaista tutkimusrahaa (vrt. Suomen Akatemian tiedote, 6.4.2018).

Mutta mahdollisuuksia riittäisi vielä yhteistyön saralla, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston saamasta H2020-rahoituksesta (85,22 M€) reilu kolmannes eli 36,5 % (30,98 M€) tuli yhteistyöprojekteista.

Pk-yritykset ovat hyvin löytäneet H2020-ohjelman mahdollisuudet; Suomeen varmistuneesta rahoituksesta lähes 21 %:n osuus kuuluu pk-yrityksille. Verrattuna edelliseen 7. puiteohjelmaan pk-yritykset ovat lähes tuplanneet suhteellisen osuutensa (7.puiteohjelmassa se oli 11 %). Pk-yritykset ovat saaneet kaikkiaan 132,24 M€. Tästä 48 % tulee pk-yritysten oman pk-instrumentin kautta, mutta hieman yli puolet eli 52 % tulee yhteistyöprojekteista, joissa pienemmätkin osallistujat ja yritykset pääsevät mukaan suurempien kansainvälisten yritysten ja muiden organisaatioiden verkostoihin ja kumppanuuksiin.

Tutustu tilastoihin

Tämän Horisontti2020.fi -sivuston Tilastoissa

Suomen Akatemian ERC-tiedote (6.4.2018)